Pallo karkaa linkkiviidakkoon

Tietoverkko & tekijänoikeudet 1 2 3 4 5

Kirjoitussarjassa käsitellään tekijänoikeuksia tietoverkossa, esimerkiksi intemetissä.

HELSINGIN SANOMAT KULTTUURI 19980104su
SAMULI SIMOJOKI Kuvitus PETRI SALMÉN

Teoksen matkaan tietoverkon sivulta toiselle liittyy useita tekijänoikeudellisia ongelmia

Perinteisten tekijänoikeuslakien ja -sääntöjen soveltaminen world wide webin kaltaisiin tietoverkkoihin on hankalaa. Kaikkein hankalinta se tenkin on, kun on kyse niin sanotusta linkittämisestä.

Mitään nimenomaan tietoverkon linkkejä koskevia suntöjä ei ole olemassa, tekijänoikeuksiin erikoistunut varatuomari Pekka Tarkela Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:stä huomauttaa.

"Linkkejä ei voi kunnolla palauttaa perinteiseen tekijanoikeuskäsitteistöön. Kyseessä on aivan uusi ilmiö", hän sanoo.

Koska useimilla verkkosivuilla kuitenkin on tekijänoikeudella suojattua materiaalia, ovat tekijämoikeudet keskeinen keskeinen kysymys linkittämisen sallittavuutta pohdittaessa.

Yritysten välillä kyseeseen voi tulla myös laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.


Eri teitä tiedonlähteille

Linkit ovat ehkä tietoverkkojen tunnusomaisin piirre. Ne ohjaavat käyttäjää verkkosivulta toiselle ja niiden avulla voidaan suuret tietomäärät järjestää hallittavaksi kokonaisuudeksi. Ne myös mahdollistavat tehokkaan tavan koota iärkeviä kokonaisuuksia eri puolella verkkoa sijaitsevista tiedonsirpaleista.

Esimerkiksi niin sanotut hakulinkit avaavat linkitetyn sivun sellaisenaan, kun taas kehyslinkit avaavat sivun alkuperäisen sivun yhteyteen.

Myös linkkien käyttötarkoitukset vaihtelevat yksityisten kotisivujen satunnaisista yhteyksistä yritystoimintaan.

Helsingin Sanomienkin verkkoliitteen pääsivulla on linkkejä Päivän pääuutisiin ja liitteen muihin palveluihin. joista taas löytyy väyliä muualle.


Useimmat linkit täysin laillisia

Tekijänoikeuksien kannalta katsottuna linkittämiselle on hankala löytää tarkkaa lainopillista merkitystä.

Verkossa keskustelu linkeistä ja tekijänoikeuksista käy kuumana ja nostattaa suuria tunteita. Kaikilla näyttää olevan asiasta jonkinlainen vakaumuksella ladattu ja syvällä nettiäänellä lausuttu mielipide.

Monien mielestä linkittäminen on eräänlainen verkon käyttäjien perusoikeus, jota ei pitäisi rajoittaa lainkaan.

Toisten mielestä taas tekijänoikeuslait ja -säännöt edellyttävät, että sivun tekijältä on aina saatava lupä linkittämiseen.

Tavallisen verkkosivujen tekijän iei kuitenkaan kannata turhaan hermoilla linkkien luvallisuudesta. Useinunat linkit ovat sääntelyn epäselvyydestä huolimatta - tai juuri siitä johtuen täysin laillisia.

Jotkut linkit saattavat silti loukata tekijänoikeuksia.


Ehdotus nyrkkisäännöksi

Lakimies Kristiina Harenko Teostosta ehdottaa nyrkkisäännöksi. että linkin tekemiseen vaaditaan oikeudenhaltijan lupa, jos linkki johtaa teoksen näyttämiseen eri yhteydessä kuin mihin tekijä on alunperin antanut luvan.

"Oikeudenhaltija on antanut luvan teoksen käyttöön tietyssä käyttöyhteydessä. Tästä käyttöyhteydestä ei saa linkillä poiketa."

Linkeillä on mahdollista viitata jonkun toisen sivun yhteydessä käytettäväksi tarkoitettuun yksittäiseen teokseen ja liittää se osaksi omaa sivuaan. Tällöin käyttäjä ei voi suoraan nähdä, onko jokin sivulla näkyvä teos linkitetty osaksi kyseistä sivua.

Tällaiset linkit eivät ole sallittuja ellei oikeudenhaltija ole antanut lupaa teoksensa käyttämiseen kyseisessä yhteydessä.

Niin sanottu kehysiinkki taas saattaa loukata tekijänoikeuksia silloin, kun se avaa toisen verkkosivun niin, että se näyttäisi olevan osa alkuperäistä sivua. Linkitetyn sivun todellinen sijainti ja tekijä jää tällöin epäselväksi.

Myös tavallinen hakulinkki voi olla tekijänoikeuksien vastainen. Sitä ei kannata tehdä, jos linkitetyn sivun osoite ei ole yleisesti tiedossa tai jos sivu on syvällä kotisivun hierarkiassa eikä tekijä syystä tai toisesta selvästikään halua sinne suoria yhteyksiä sivujensa ulkopuolelta.


Hiljainen lupa kopiointiin

Linkittämisen ohella myös tietoverkoille ominainen tapa siirtää tietoa aiheuttaa tekijänöikeudellisia ongelmia:.

Kun Helsingin Sanomien verkkoliitteen sivuilla on lehden kuvaajan ottama näyttävä valokuva, taiteellisena teoksena se on tekijänoikeuden suojaama. Kun lukija avaa sivun. kuva kopioituu automaattisesti hänen tietokoneensa muistiin ja tiedonsiirron aikana siitä syntyy lisäksi useita kopioita verkko-operaattoreiden koneille.

Tekijänoikeudella suojatun teoksen kopiointiin tarvitaan kuitenkin oikeudenhaltijan lupa. Ensi silmäyksellä vaikuttaisikin siitä. että käyttäjä väistämättä loukkaa tekijänoikeuksia verkkosivun avatessaan. Tilanne ei ole aivan näin lohduton.

Yhdysvaltalaiset oikeusoppineet ovat kehittäneet niin sanotun implied licence -ajattelun ratkomaan verkossa vastaan tulevia tekijänoikeusöngelmia.

Ajattelu perustuu oletukseen, että antaessaan luvan teoksensa laittamiseen tietoverkkoon oikeudenhaltija on tietoinen verkon toimintatavasta ja on sen hyväksynyt. Samalla hän on hyväksynyt tiedonsiirron kannalta välttämättömien kopioiden tekemisen.

Tällainen keinotekoinen ajattelumalli sisältää monia ongelmia. Ei ole reilua olettaa, että kaikki tietävät tietoverkon teknisen toiniintatavan. Siksi on tärkeää kehittää tarkermnat säännöt siitä, miten tietoverkon tiedonsiirtoa tulisi arvioida tekijänoikeuden kannalta.


Hiljaisesta hyväksynnästä uusiin sääntöihin

Verkon kansainvälisyys vaikeuttaa sääntöjen muotoilua. Pelkäst Suomessa voimassa olevalla säännöstöllä ei olisi mitään virkaa. Äskettäin julkistettu EU:n komission ehdotus tekijänoikeutta koskevaksi direktiiviksi onkin tuomassa asiaan jonkin verran selvyyttä. Ehdotuksen mukaan tiedonsiirtoon liittyvät lyhytaikaiset kopiot eivät olisi tekijän yksinoikeuden alaisia. Jos direktiivi hyväksytään ehdotetussa muodossa, voidaan unionin alueella heittää implied licence -ajattelu joiltain osin romukoppaan.

Direktiivi saattaa antaa suuntaa myös EU:n ulkopuolisten maiden lainsäädänrön kehittymiselle.

Kirjoittaja on tekijänoikeuksiin erikoistunut vapaa toimittaja. Sähköpostiosoite: samuli.simojoki@helsinki.fi


Kymmenen sanaa tietoverkoista

Linkki: linkkien avulla lukija voi siirtyä www:ssä hypertekstidokumentista toiseen. Linkkien toisiinsa yhdistämiä dokumentteja kutsutaan myös solmuiksi. Hyperteksti kutoutuu verkoksi lukijan liikkuessa solmusta toiseen

Tietoverkko: tietotekniikan ja -liikenteen laitteista, ohjelmista ja sovelluksista koostuva järjestelmä, jonka avulla tietokoneet voivat olla yhteydessä toisiinsa.

Internet: Yleisnimitys kansainväliselle tietoverkolle, joka yhdistää tuhannet pienemmät verkot kokonaisuudeksi. Internetiä käytetään usein tietoverkon synonyyminä, sillä se on verkoista tunnetuin. Sen tärkein sovellus on www.

www: world wide web on hypertekstidokwnentteihin perustuva järjestelmä, jossa a aineisto on jäsennetty sivuiksi. Sivulla voi olla tekstin ohella kuvaa, ääntä ja videota. www-dokutnenttien linkeistä muodostuu maailmanlaajuinen hämähäkinseitti: web eli verkko.

Hyperteksti: tietokoneen avulla luettavaa tekstiä, jota voidaan lukea ja selata paitsi eteen- ja taaksepäin, myös liikkumalla linkkien avulla asiakokonaisuudesta toiseen.

Multimedia: useiden eri medioiden yhteenliittymä. Kun perinteiseen tekstiin liitetään esimerkiksi kuvia, ääntä, animaatiota ja videokuvaa, saadaan multimediaksi kutsuttu kokonaisuus. Www on muuttumassa hypertekstistä multimediaksi.

Selain: internetin katseluun käytettävä ohjelma. Selain mm lukee verkosta löytyvän html-koodin ja piirtää sen mukaankäyttäjälle näkyvän verkkosivun. Selaimeen voidaan liittää monenlaisia apuohjelmia (plug-ins) esimerkiksi äänen tai elävän kuvan käyttämiseksi verkkosivuilla.

Imurointi: tiedostojen, siirtäminen verkon kautta kotikoneelle.

Salakirjoitus eli kryptografia: kryptografialla salataan tietoverkossa siirrettävää informaatiota. jotta ulkopuolinen ei voi lukea sitä - tarvitaan erityisesti verkkokaupankäynnin turvaamiseen.

Verkkokauppa eli sähköinen kaupankäynti.- tietoverkossa käytä vää kauppaa. Tietoverkon välityksellä voidaan hoitaa tuotteen markkinointi sopimuksen tekeminen ja maksami nen. Tuotteita voidaan myös toimitt ostajalle suoraan verkon kautta.


Raastupareissut ovat jo arkipäivää

SAMULI SIMOJOKI

Linkittäminen on jo ehtinyt aiheuttaa useita kiistoja, joita on puitu raastuvissa eri puolilla naailmaa. Suomessa suuria sotia ei sen sijaan ole vielä syttynyt.

Yksi tunnetuimmista tapauksista koski Totalnews-uutispalvelua, joka oli kerännyt sivuilleen linkkejä tiettyjä aiheita koskeviin uutisiin muun muassa CNN:n ja Reutersin sivuille. Uutiset avautuivat osaksi Totalnewsin sivuja kehyslinkkinä, eikä aina käynyt ilmi, miltä sivulta uutiset alunperin olivat peräisin.

Käyttäjien kannalta palvelu oli kätevä. Totalnewsin kautta löytyi nopeasti suurin osa verkossa julkaistuistiettyä teemaa koskevista uutisista.

Uutispalvelu joutui kuitenkin muuttamaan toimintatapaansa suurien uutistalojen vietyä asian oikeuteen. Useinimat verkoa uutispalvelut rahoitetaan mainoksilla ja Totalnewsin kautta uutisia luettaessa mainokset saattoivat jäädä lukijoilta näkemättä. Totalnews ei enää linkitä tiettyjen uutispalveluiden sivuja muuten kuin normaaleilla linkeillä. Omia uutisia se ei tee lainkaan.

Samankaltaisen liikeidean pohjalta ponnistaa suomalainen Zainbo.net. Toiminta rahoitetaan mainoksin, ja linkitetyt sivut aukeavat osaksi Zambo.netin sivuja. Uutiset haetaan suoraan esimerkiksi MTV3:n sivuilta.

Zambo.nettiä tuottava yritys Visual Systems on joutunut tarkoin miettimään linkkien luonnetta. Yritystä edustavan Jukka Tiaisen mielestä linkittäminen on periaatteessa aina sallittua.

"Peruslähtökohta on, että verkkoon kaikki laitetaan yleiseen jakeluun."

Visual Systems ei kuitenkaan halua ottaa riskejä: yritys ei tee linkkejä sivuille, joissa ne nimenomaan kielletään. "Haluamme kunnioittaa sivun tekijöiden toiveita", Tiainen vakuuttaa. Tähän mennessä Zambo.net on pystynyt toimimaan lähes ongelmitta.

Sarjan ensimmäinen osa ja aiheeseen liittyviä artikkeleita Verkkoliitteessä http://www.heisinginsanomat.fi/kuittuuri/tekijanoikeus.html


ko Korpela 980112 (980112) o