Internet ja 'vapaa' tiedonkulku

Internet ja 'vapaa' tiedonkulku o Timo Kervinen o English

Olen tänä keväänä toteuttanut Suomen kansantaloutta koskevan kurssini kokonaan internetissä. Nykyisellään kurssi on teksteineen, harjoituksineen, tietokoneohjelmineen kenen hyvänsä seurattavissa missä hyvänsä maailmassa, kunhan vain osaa suomea. Mutta olen törmännyt erääseen yllättävään ongelmaan, joka pitäisi ratkaista järkevästi heti alkuun, ennenkuin tässä asiassa jämähdetään aivan väärälle uralle.

Kuten aina ennenkin, tähän kurssiin soveltuvat oheislukemiseksi päivälehdissä julkaistut ajankohtaiset kirjoitukset. Tähän asti: sakset, kopiokone ja jakelu. Mutta ei näin internetissä: kirjoituksen julkaisemiseen internetissä tarvitaan lupa, ja luvan kanssa joudutaan ties mihin tekijänoikeussotkuihin. Olen muutaman luvan hankkinut ja vähitellen älynnyt pyytää luvan tekijän kaikkiin tuleviinkin juttuihin. Kertaakaan ei lupaa ole evätty, eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Askarruttaa vain kysymys: Pitäisikö se olla kirjallisena ja allekirjoitus todistajien varmentamana. Viikko sitten jouduin vihdoin nostamaan kädet ylös ja antautumaan: artikkelin oli kirjoittanut kaksi toimittajaa, joista vain toisen tavoitin, toiseltakin pitäisi lupa saada. Lisäksi ilmoitettiin, että pitäisi kysyä myös toimituspäälliköltä. Hänelle yhdistettiinkin, mutta hän sanoi, että itse asiassa lupa on saatava kustantajalta. Hän kuitenkin oli niin iso herra tai rouva, ettei puheille päässyt ilman jonotusta ja välikäsiä. Kyllästyin jonotuksen hälyäänikilkutteluun ja jätin homman sikseen. Tätäkö internetin mahdollistama tiedon vapaa kulku koko universumissa tarkoittaa?

Ei millään voi olla näin. Tai ei ainakaan pitäisi olla näin. Mitä etua ja kenelle tästä olisi? Ehdotankin, että sovitaan yhteisesti, että lehdissä julkaistua materiaalia saa käyttää internetissä samaan tapaan kuin tähän asti monisteena. Jos joku haluaa kieltää, pankoon siitä huomautuksen. Asia tulee heti selväksi ja säästytään konstikkailta selvittelyiltä.

Asko Korpela
lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
http://hkkk.fi/~korpela

Julkaistu Helsingin Sanomien MIELIPIDE sivulla 19970425


Subject: Kirjoituksesi
Date: Tue, 25 Mar 1997 18:03:54 -0800
From: Timo Kervinen <tinse@kokoomus.fi>
sko.Korpela@kolumbus.fi

Olen samaa mieltä HS-kirjoituksesi kanssa, mutta asettakaamme veilä yksi
ehto: Lainata saa lähde mainiten (kuten muutkin tiedotusvälineet).
Lisäksi laajentaisin lainausoikeuden kaikkiin viestintämuotoihin em.
edellytyksin.

Terveisin

Timo Kervinen

poliittisen osaston päällikkö
Kansallinen Kokoomus rp.

P.S. Laadin parasta aikaa Kokoomuksen lausuntoa sananvapauskomitean mietinnöstä.


Internet and the 'free' flow of information

This spring I have build my course about the economy of Finland completely in internet. As it is now, the whole course with texts, exercises, computer programs is available all over the world by anybody, provided the knowledge of the Finnish language. But I have bounced to a surprising problem, that should be solved reasonably right now at the beginning, before we get stuck on a completely wrong track.

As always earlier, current writings in daily newspapers are suitable reading for this course. Up to now: scissors, copying machine and hand-out. But not so in internet: to publish a writing in internet you need a permission, and with the permission you are bound to get who knows what a mess with author's rights. I have asked some permissions and gradually become intelligent enough to ask permission to cite also the author's all future writings. Not once has the permission been denied, and there would not be any sense to do it either. A matter that bothers however: Must it be written and signature corroborated by vitnesses. A week ago I finally had to raise my hands and giove up: the article had been written by two authors, of whom I reached only one, and the permission should be obtained from both of them. In addition was said that I also should ask the head of the office. He was connected, but said, that as a matter of fact the permission must be obtained from the publisher. He or she is, however such a big boss that cannot be reached without queying or middlemen. I was fed up with queying and the queying 'music' and forgot the whole thing. Is this what the free flow of infromation in the whole universum, made possible by internet means?

It cannot be this way. Or at least it should not be this way. What is the advantage of this and to whom is the advantage? My suggestion is that we agree together, that material published in newspapers can be used in internet in the same way as it has been used in mimeographed form up to day. If someone wants to deny the use, he must put a note of it. The matter becomes clear at once and troublesome intricacies of authors' rights are avoided.

Asko Korpela
lectureri, Helsinki School of Economics
http://hkkk.fi/~korpela
Published Helsingin Sanomat Opinion 19970425fri


Subject: Kirjoituksesi
Date: Tue, 25 Mar 1997 18:03:54 -0800
From: Timo Kervinen <tinse@kokoomus.fi>
sko.Korpela@kolumbus.fi

I agree with you in the HS-writing, but let us put still one condition: the source must ber mentioned (as in other media). In addition I would extend the permission to all forms of information spreading.

Greetings

Timo Kervinen
head of political department
Kansallinen Kokoomus rp.

P.S. I am formulating the party opininon for the committee of the rights of free expression.


Helsingin Sanomat
Mielipide
PL 975
00101 HELSINKI

Arvoisa toimittaja!

Menisikö oheinen kirjoitus Mielipide palstallanne?

Ystävällisin terveisin

Asko Korpela
kauppat.tri
Perustie 14 A 5
00330 HELSINKI 489 211


ko Korpela 980112 (980112) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute ja aloitteet)