VK00011

Ensin o Vastaus o Neljä lasta o Ihan kuin olisi kylässä käynyt
Terveisiä vielä kerran o Suuri maalaiskylä o Voit aivan hyvin referoida.


Subject: Tieto&Kone
   Date: Sat, 24 Jan 1998 11:46:48 +0200 (EET)
   From: WWW (3W) <www> 
This is a form sent to you by the WWW-server:


TietoJaKone = Olen antanut osoitteesi edelleen tyttärelleni MRlle Passaun
yliopistoon missä hän opiskelee. Email osoite on
@fsrz2.rz.uni-passau.de jos vaikka sattuisi olemaan
vaihto-oppilasyhteyksiä sinnepäin. 
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ 2 +++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Vastaus 24 Jan 1998
Kiitos viestistä. Oikein piti verkosta etsiä, missä Passau on. Nimellä
tuli 6500 linkkiä. Baijerissa on, mutta kartta ei eteeni sattunut,
viimeksi vuonna 1996 päivitetty yliopiston kuivannäköinen sivu kyllä.
Mitä mahtaa tytär opiskella? Vaihto-oppilasyhteyksiä ei minulla sinne
ole, mutta autan mielelläni, jos jotenkin voin. Onkin uusi piirre, että
opiskelijat eri puolilta maailmaa ottavat yhteyttä ja kyselevät
erilaisia asioita. Monia olen jotenkin voinut auttaa. Enimmäkseen on
kysymys siitä, että etsivät jotakin tietoa, jonka tarkkaa sijaintia
eivät tiedä tai henkilö ei käytä nettiä.
-- 
* Asko Korpela, lecturer            Helsinki School of Economics * 
il: Asko.Korpela@kolumbus.fi                    phone: +358-9-483860 * 
* homep: http://hkkk.fi/~korpela        GSM +358-50-523 8697 * 
-------------------------------------------- 3 ---------------------------------------
Subject: Re: Tieto&Kone
   Date: 26 Jan 98 21:52:22 +0200
To: Asko.Korpela@kolumbus.fi 
Tyttäremme opiskelee Passaussa Betribswirtschaftia. Eli siis
taloutieteitä. Itse valitsi aineensa ja paikankin joskaan en usko
että siellä koko opiskeluaan opiskelee koska pyysi katsomaan
paikkoja harjoitteluunsa eri puolilta maailmaa: 
Meni seitsentoistavuotiaana maailman ympäri vuoden ajan ja puhuu
luonnollisesti saksan ja suomen lisäksi, jotka ovat olleet
kotikielemme , varsin sujuvasti espanjaa jonka oppi Mexikossa
ollessaan sekä ruotsia ja hieman ranskaa.
Neljästä lapsistamme kolme on opiskellut tai opiskelee Saksassa. 
Kaksi lääketiedettä Göttingenissä joskin vanhin jo tuli
valmistuttuaan Suomeen töihin. Kakksospoika on Finnairilla nuorin
lentäjä tällähaavaa. Tämä lentäjäpoika on lisäksi
kirjoilla siellä Helsingissä Teknillisessä korkeakoulussa ja
Kauppakorkeassa mutta epäilen pystyykö jatkamaan niissä
opintojaan koska Finnairin työ on paljon aikaa vievää ja ei
jää paljon aikaa Helsingissä yöpymiseen. 
Olen itse opiskellut Saksassa Göttingenissä,
Oxfordissa,Göteborgissa,Turussa, Helsingissä sekä Pietarissa ja
Moskovassa. Viimeksimainituissa tosin jo valmiina lääkärinä
tutustuen heidän työlääketieteeseensä Breshnevin aikoina.
Nyt olen jo eläkkeellä ja puuhaan kaikenlaista
Etelä-Pohjanmaalla olevan sukumaatilan hoidon lisäksi.
Sinulla on hzvät sivut. Itse en ole saanut omia aikaan. Muuten
Passau on hieno kaupunki Tonavan ja Inn joen mutkassa. Pieni ja
idyllinen.
Terveisin 
EHR 
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++ 4 ++++++++++++++++++++++++++++++
Subject: Re: Tieto&Kone
   Date: Tue, 27 Jan 1998 22:41:42 +0200
om: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi> 
Kiitos kovin - jaa mitä adjektiivia tuosta osaisi käyttää, hyvin
mieluisasta joka tapauksessa - viestistä. Ihan kuin olisi kylässä
käynyt. Tämä oli sitä sellaista, josta oli siinä T&K jutussakin 


'Tunnen internetin kautta todellista yhteisyyttä koko
ihmiskunnan kanssa ja internet antaa mielestäni rajattomat
mahdollisuudet luovaan toimintaan.'


Itse asiassa tämä pateettinen, mutta sittenkin paikkansa pitävä sitaatti
on omalta sivultani. ... Ja tällaisia mukavia viestejä on monia
muitakin. Tässä T&K tapauksessa on vähän niinkuin perhejuhlan tuntua,
vaikka suurin osa vieraista onkin ennen tuntemattomia ikäänkuin
kaukaisempia sukulaisia. Käyntejä sivuillani on viime perjantaista
lähtien yli 450, kun normaalisti olisi ehkä 40 nyt kun en anna opetusta.
Viestejä on tullut neljättäkymmentä, mitä erilaisimpia, vanhoilta
vuosien takaisilta tuttavilta, sukulaisilta, sukulaisiksi tarjoutuvilta,
mummeilta ja vaareilta, asiantuntijoilta ja vaikka keneltä, jopa
hääyömme viettoa häirinneeltä silloiselta nuorelta mieheltä, jolle nyt
olen kertonut asian: ei muuta kuin häävieras puhui ja puhui ja viipyi ja
viipyi. On sitä vaimon kanssa monesti naurettu. Olenkin koonnut viestejä
yhteen tiedostoon ja ajatellut, että poistaisin nimet ja panisin sen
luettavaksi lähettäen mukana olleille linkin. Jotenkin ne ovat
sydämellistä luettavaa. Vain yksi kitkerä viesti on tullut. Se oli
hyvältä ystävältä sen takia, ettei ollut päässyt sivulle.


Oli mukava lukea lastesi menestyksestä elämässä. Heidän seuraamisessa
sitä eläkeläiselle puuhaa riittääkin. Me olemme vaimon kanssa monesti
tässä siunailleet, kuinka elämä on täysin muuttunut, kun on nämä 3
tyttärenpoikaa ilmestynyt. Tunnen monia itseäni iäkkäämpiä, joilla ei
tätä riemua ole. Harmi vain, että asuvat kovin kaukana: nuorempi tytär
asuu Nilsiässä, on kunnna psykologi ja vanhempi vieläkin kauempana New
Yorkissa, missä on virassa Suomen YK edustustossa. Onneksi on
sähköposti. Kaikki perheenjäsenet pikkupoikia lukuunottamatta ovat
sähköpostin ulottuvilla.


Kiinnostavaa oli myös lukea, että olet opiskellut paitsi Saksassa myös
Neuvostoliitossa. Minäkin olen opiskeluaikoina melkein 40 vuotta sitten
viettänyt yhteensä 5 kk Saksassa, mm Berliinissä, mistä lähdin 2 viikkoa
ennen muurin pystyttämistä. Neuvostoliitossa en koskaan ole ollut
viikkoa pidempään kerrallaan ja viimeksi olen käynyt siellä vuonna 1989,
mutta ennen sitä toimin aina tulkkina kun kauppakorkeakoululla oli
jotakin tekemistä heidän kanssaan siellä tai täällä. Olen myös sen
jälkeen harrastanut venäjän kieltä, aina vuodesta 1959 lähtien. Olen
monta kertaa luennoinut Moskovassa ja täällä venäjäksi. Viimeisin
ihastukseni tässä suhteessa on Dostojevski, jonka koko tuotannon olen
lukenut venäjäksi. Pari vuotta sitten innostuin kuitenkin unkarin
kieleen ja sen jälkeen on muu saanut jäädä. Paraikaa luen Victor Hugon
Kurjia unkariksi ja seuraavaksi on vuorossa taas uudestaan Karamazovin
veljekset, sekin unkariksi, jotta voisin päättää kumpi lopulta on paras
lukemani kirja: Kurjat vai Karamazov. Kyllä vähän luulen, että Karamazov
sittenkin vetää voiton.


http://hkkk.fi/~korpela/harraste/kirjat/luetut_ran-su.htm


ellet jo käynyt tutustumassa. Ennen unkaria minulla oli kieliopinnoissa
kymmenen vuoden putki italiaa (venäjän putkella on pituutta melkein 40
vuotta), johon jouduin siten, että isoäitini yli 50 vuotta sitten sanoi
aina olevansa kuvanveistäjä Johannes Takasen sukulainen


http://hkkk.fi/~korpela/harraste/taide/takanen/takanen.htm


Tutustuin JTn pojanpoikaan Giovanniin, kun hän kävi kuuluisan isoisänsä
muistomerkin paljastustilaisuudessa kotipaikkakunnallani Virolahdessa.
Olen selvittänyt Takasen sukua ja meidän sukua. En voi käsittää miten
voisi yhteyttä olla. Isoäitini oli kyllä samasta kylästä kuin JT. On
jopa olemassa mahdollisuus, että he olisivat tavanneet 1879, kun JT kävi
ainoan kerran Suomessa Roomaan muutettuaan. Meistä tuli Giovannin ja
sisarensa Gicintan kanssa ihan kuin sukulaiset. Asia huipentui siihen,
että käänsin sivulla mainitun kirjan italiaksi, niin että Italiassa
asuvat jälkeläiset, joista kukaan ei osaa sanaakaan suomea eivätkä ole
Suomessa käyneet (paitsi G ja G kerran nyt tuttavuutemme aikana), saavat
tietää isoisästään. G kirjoitti kirjan (kahteenkin kertaan) uudelleen ja
sitten se painettiin. Yksi mieluisimpia tehtäviä elämän varrelta.


Melkein tässä anteeksi joutuu pyytelemään pitkää vuodatusta, mutta tämä
kirjoitteleminen on minua aina miellyttänyt enkä voi ymmärtää miten se
voisi tulla miellyttävämmäksi ja helpommaksi kuin se sähköpostitse on.
Terveisiä ja hyvää vointia! 
-- 
* Asko Korpela, lecturer            Helsinki School of Economics * 
il: Asko.Korpela@kolumbus.fi                    phone: +358-9-483860 * 
* homep: http://hkkk.fi/~korpela        GSM +358-50-523 8697 *
-------------------------------------------- 5 --------------------------------------
Subject: Tampereelta
   Date: 28 Jan 98 10:29:49 +0200
To: Asko.Korpela@kolumbus.fi 
Terveisiä vielä kerran. 


Olen samaa mieltä kanssasi, että internet tekee maailmaa
pienemmäksi ja avaa mahdollisuuksia uusiin tuttavuuksiin. Se tekee
maailmasta suuren maalaiskylän missä voi vanhanajan osuuskaupassa
käydessään jutella kaikkein vastaantulevien ihmisten kanssa.
Olen ollut laiskempi kuin Sinä, sillä esimerkiksi Venäjän olen
päästänyt sitten 1968 jälkeen ruostumaan. Puhun sitä silti
vielä niin että pystyn ravintolassa ruokaa tilaamaan ja lyhyitä
kuulumisia vaihtamaan. Kirjoittaa en enää osaa ja
käsinkirjoitetun lukeminenkin tuottaa vaikeuksia. Miksi näin
tapahtui? Eksyin muutamaksi vuodeksi hevoskauppiaaksi, eli toin
matkailuautoja Saksasta, ja siinä hukkautui aikaa. Ainoaaksi
positiiviseksi muistoksi jäi se että siinä kertyi rahaa jonka
sitten sijoitimme virolaisten auttamiseen tietoyhteiskuntaan Tallinnan
Teknilliselle Korkeakoululle lahjoittamiemme  Macintosh tietokoneiden
välityksellä. Lisäksi avustimme kolmea virolaista nuorta
tutkijaa usean vuoden ajan  pääsemään käsiksi
kansainvälisiin ohjelmistotaloihin ja mm. Oraclen edustus Virossa on
nyt yhden näiden tuttaviemme käsissä. Yksi on sikäläisen
pankin atk-päällikkö ja yksi valtionhallinnon atk vastaavia.
Kertoivat saaneensa meidän kautta n. kahden vuoden etumatkan.
Hämmästyimme vaimoni kanssa  silloin aikoinaan kun virolaiset
kertoivat lahjoituksemme vastaavan kolmea kivitaloa Tallinnan vanhasta
kaupungista. Tarina siitä miten vein nuo tietokoneet Viron
(Neuvostoliiton) tullin läpi pennin hyrrää maksamatta olisi jo
romaanin vertainen juttu. Mutta Viroon meitä yhdisti myöskin
vaimoni sukulaisten
siteet tuohon maahan. Mm Viron Saksan suurlähetystö sijaitsee nyt
näiden sukulaisten entisessä talossa. Samoin Viron Palmsin kartano
oli näitä alusmaita.
Niin perheeni kansainvälisyys johtuu osittain siitäkin, että
vaimoni on äidin puolelta entisiä Ranskan hugenotteja jotka pakenivat Hartzin vuoristoon
uskonvainoja.Itse ole isäni suvun kautta
Stronga-Strang-Storstrang ja äidin puolelta Spangar sukua. Molemmat
suvut tulivat Ruotsista Österbottenin rannikolle Kustaa Vaasan
aikoina ja siirtyivät jokea myöten yläjuoksulle Vindalaan eli
Vimpeliin missä meillä on vielä maatila aina 1475 lähtien.
Nyt yritän opiskella espanjaa mutta tarmoa pitäisi saada
lisää. Puuhaan lisäksi Macintosh tietokoneiden kanssa. Lisäksi
yritän hoitaa n. paria miljoonaa puuntainta pohjanmaalla ja viime
kesänä tietimme  kaivuukoneiden kanssa kolme kilometriä kaksi
metriä leveää ja toista metriä syvää metsäojaa. Koska
Suomi menee EU:hun ja maanviljelijät etsivät uusia
toimintamahdollisuuksia sanoin n. kahdenkymmenen hehtaarin
vuokrasopimuksen irti ja aion aloittaa maanviljelijänä omilla
pelloillamme ensi kesänä. Minua harmitti, että eivät enää
pitäneet maasta huolta ja antoivat sen kasvaa rikkaruohoa. Syy on
se, että Brysselistä maanviljelijät saavat nyt 4/5 osaa rahasta
ja ainoastaan 1/5 osan viljan hinnasta. Siis on samantekevää
tuleeko viljaa vai rikkaruohonsiementä. 
Siis palaan juurilleni joskin vaimon opetustyö pitää kovasti
Tampereella.
Mutta voi olla että tämä elämä loppuu ennenkuin kaiken
haluamansa saa toteutettua. 
Joka aamu vaimoni kanssa ihmettelemme tätä elämän rikkautta ja
kiirettä joka aamu
enen päivän töiden alkamista. "Elämä on ihmeellistä" on
yksi jokapäiväinen toetamuksemme. 
Hyvää jatkoa 
EHR 
+++++++++++++++++++++++++++++++++++++ 6 ++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ 
Subject: Re: Tampereelta
   Date: Thu, 29 Jan 1998 10:49:37 +0200
om: Asko Korpela <Asko.Korpela@kolumbus.fi> 
Kiitos taas viestistä. Siinä on yksi niin hyvä yksityiskohta, että siitä
pitää kommentti välttämättä heittää. Se on tässä heti alussa 
ER wrote: 
> 
> Terveisiä vielä kerran.
> 
> Olen samaa mieltä kanssasi, että internet tekee maailmaa
> pienemmäksi ja avaa mahdollisuuksia uusiin tuttavuuksiin. 


************************************************************************ 
* Se tekee maailmasta suuren maalaiskylän missä voi vanhanajan osuus-  * 
* kaupassa käydessään jutella kaikkein vastaantulevien ihmisten kanssa.* 
************************************************************************ 
Tämä on mielestäni osuvasti sanottu. Ihan tunnelmat muistuvat mieleen.
Sattuu hauskasti, että kirjassa, jonka mukaan teen runsaan 5 viikon
kuluttua alkavia luentojani on yhden luvun mottona 'Building the global
village' - maailmankylän rakentaminen. 
Siinä kohdassa on asiana se, että nykyään pääomamarkkinat eivät tunne 
valtioiden rajoja vaan korko, reaalikorko, määräytyy 
maailmanlaajuisesti. Eri maissa voi kyllä olla erilainen korko, mutta se 
selittyy maariskillä täysin. Jos korko nousee, se nousee kaikkialla
maailmassa. Jos se laskee, se laskee kaikkialla. Ellei, raha ryntää
hetkessä sinne missä se saa vähänkin korkeamman tuoton kuin muualla
(maariski huomioonottaen). Pääomanmuodostus taas on (reaali)korosta
riippuvainen. Kun korko nousee, harvemmat investointiprojektit ovat
kannattavia ja kun korko laskee, pienempituottoisetkin käyvät
kannattaviksi. Mutta myös säästäminen riippuu korosta. Ja kun tulot
voidaan vain joko kulutta tai säästää, myös kulutus on sidottu
maailmanlaajuisesti määräytyvään korkoon, siis koko taloudellinen
toiminta on sitä. 
Tämä on minullekin uusi ja kiehtova näkemys ja muodostaa ikäänkuin sen
viimeisen naulan, mistä kaikki riipppuu. Se on yhteinen nimittäjä ja
perusajatus koko kurssilla. Aikaisemmin ei asioita ole katsottu näin
globaalilla tavalla. Minun opeissani on näihin saakka yksittäinen
kansantalous aina ollut se viimeinen yksikkö. Mutta tämä on uusi ja
järkeenkäyvä näkökulma. Jos vielä kirjoittaisin oppikirjan, tekisin sen
ilman muuta tästä näkökulmasta. 
http://hkkk.fi/~korpela/harraste/kirjat/ajkjulkaisut-su.htm 
Mutta kirja alkaa olla vähän vanhenentunut tiedonsiirtoväline. Aivan
selvästi häviää tälle netille. 
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak00s.htm 
> suvut tulivat Ruotsista Österbottenin rannikolle Kustaa Vaasan
> aikoina ja siirtyivät jokea myöten yläjuoksulle Vindalaan eli
> Vimpeliin missä meillä on vielä maatila aina 1475 lähtien. 
Upea juttu. Minunkin sukuni on Virolahdessa samaa perua. KV nimittäin
halusi varmistaa kuninkaantietä itään ja asutti reittiä, siirsi
sotilaita reitin varrelle. Sukumme nimi oli vuoteen 1908 Dufva (Tuva)
sotilasnimi juuri tätä perua. 
> se, että Brysselistä maanviljelijät saavat nyt 4/5 osaa rahasta
> ja ainoastaan 1/5 osan viljan hinnasta. Siis on samantekevää
> tuleeko viljaa vai rikkaruohonsiementä. 
Sopisi hyvin lisäargumentiksi kirjoitukseen, jota äskettäin tarjosin 
Hesarin mielipidepalstalle, mutta jota siellä ei kuitenkaan ole näkynyt 
http://hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak/permak13/EU_vai_Venäjä-19980114.htm 
Luulenpa, että pian alkaa tällaisia näkyä, kun silmät avautuvat. En
sinänsä sen kummemmin ole EU-vastainen sen enempää kuin
EU-myönteinenkään, vaikka vastaan äänestinkin. Nyt olen muuttunut
myönteisemmäksi siitä syystä, että siellä Suomen kohtalo joka 
tapauksessa määräytyy. Parempi siis olla mukana kuin poissa. 
Tässäpä tulikin tulevan kurssin ydinajatuksia. Et varmaan pahastu, jos 
jotenkin referoin tai siteeraan sopivassa kohdassa? 
-- 
* Asko Korpela, lecturer            Helsinki School of Economics * 
il: Asko.Korpela@kolumbus.fi                    phone: +358-9-483860 * 
* homep: http://hkkk.fi/~korpela        GSM +358-50-523 8697 * 
--------------------------------------- 7 -------------------------------------
Subject: ajatus on vapaa
   Date: 29 Jan 98 12:03:56 +0200
To: Asko.Korpela@kolumbus.fi 
Voit aivan hyvin referoida.
Suomessa on vaikea saada mielipidekirjoituksia esiin jos ne eivät
vastaa päätoimittajan mielipidesuuntausta. silti olen paikalliseen
aamulehteen saanut muutama sata kirjoitusta vuosien saatossa.
nyt aamulehti on muodostumassa hyvin punaiseksi lehdeksi Tampereen
sekoomuksen
luie kokookmuksen tilasta johtuen. Lisäksi Aamulehden
sisältöön vaikuttavat niin monet tekijät ettei sitä voi edes
internetissä kirjoittaa.
Muuten löydät nimeni Hans magnus Ensensbergenin kirjasta Ah
Europa. Siinä hän pistää nimikaimani viimeiseksi Euroopan
unionin presidentiksi ja silloin kun tuo kirja ilmestyi analysoimme
vaimoni kanssa EU :n menestymisen mahdollisuuksia ja kun olimme
tulleet siihen tulokseen että se kaatuu lyhyen tarinansa jälkeen
mikäli siitä muodostuu Naton lisäkäsikassara silloista
Neuvostoliittoa eli nykyistä Venäjää vastaan.
Päinvastoin jos siitä muodostuu Euroopan -Atlannista Uralin taakse
stabilisoiva ja yhteinen kauppamarkkinaalue se on suuri edistysaskel
koko vanhalle mantereelle.
Siitä muodostuu silloin USA:n suhteen tasavertainen talousalue ja se
myös tekee sisäisillä turvallisuustakuillaan pienetkin sodat
tällä alueella mahdottomiksi.
Pieniä Napoleoneita ei tulla suvaitse