Tuula-Liisa Kuusela

Finca kuin paratiisi

Kuusela o Galleria o [ ]
Finca kuin paratiisi

Näytä suurempi kartta

Malagan provinssisissa on pieni kukkulainen kaupunki, pueblo, jonka liepeiltä kipuaa kiemurainen tie mäennyppylöitä ylös, alas ja joenuomien yli. Tien molemmin puolin on vihreitä hedelmätarhoja. Rinteet tuoksuvat laventelille, saksankuminalle ja oreganolle. Kun huohottaa kolmannelle kukkulalle ja kipittää kolmannen joenuoman yli, käy kuin kaikissa saduissa: kolmannen ponnistuksen jälkeen saavuttaa määränpään. Täällä on minun, paratiisini.

Hedelmäviljelytila

Paikka on hedelmäviljelytila. Puut on istutettu suoriin riveihin vanhoille penkereille, joita kastellaan tontin ylälaitaa halkovasta kasteluojasta. Kastelujärjestelmä on uusi ja modernia tekniikkaa käyttävä, mutta perinne on satoja vuosia vanha. Tämän viljely - ja kastelutavan Andalusiaan toivat arabit . Silloin opittiin ohjaamaan vuorilta tuleva vesi pelloille hyötykäyttöön. Vesijärjestelmä on tärkeä osa yhteisön elämää. Veden kulku yksityismaan läpi ja sen käyttöoikeus on osa virallista kauppakirjaa. Erityinen vesivahti (el aguador) kulkee tilalta toiselle veden laillista käyttöä tarkastamassa.

Puron solina on viehättävän virkistävää kuunneltavaa. Myös syvällä laakson pohjalla virtaavan joki kohisee erityisesti iltaisin, kun kosteus lisää äänten kantavuutta.. Luonnon äänten harmoniaan yhtyvät sirittävät kaskaat. Illan tullen voi jäädä kuuntelemaan ja tunnelmoimaan kattoterassille, josta näkyy koko vuoristoisen maiseman ihanuus. Aurinko häipyy kukkuloiden taakse. Visertävät kottaraispilvet hakevat yöpuunsa ja hiljenevät oksistoon kadoten. Ensimmäiset tähdet syttyvät kaukaisten vuorenhuippujen yläpuolella. Asumusten vähäiset valonkajastukset eivät häiritse mustaksi muuttuvaa yötä, jota vain kirkas tähtitaivas valaisee.

Tilallamme on monia erilaisia hedelmäpuita. Valtaosan muodostavat sitrukset, joita ovat appelsiini, mandariini, sitruuna, greippi ja harvinainen limetti. Subtrooppisia lajeja ovat avokado, mango, banaani, kaki, quyaba ja chirimoya. Lisäksi on pähkinä-, kastanja- nispero- ja kvittenipuita sekä erilaisia aprikoosi-, luumu- ja persikkalajeja. Granaattiomena, oliivi, viinirypäle, manteli ja viikuna edustavat ikivanhoja Välimeren lajikkeita.

Hedelmiä

Puiden hoito ja sadon korjuu on mielenkiintoista ja opettavaista puuhaa. Olimme Suomessa perehtyneet luomuviljelyyn ja ajattelimme, että paikallisilla on paljon opittavaa meiltä. Kävikin päinvastoin. Yritimme kasvattaa persikoita ja nektareita luonnon menetelmin, ilman myrkkyjä. Sato jäi saamatta.. Puut kyllä kasvoivat, niin kuin kaikki täällä kasvaa. Ne kukkivat ja tekivät kauniita isoja hedelmiä, mutta aina joku muu eläinlaji kuin ihminen ennätti syömänään sadon.

Andalusiassa puiden kasvualustat pidetään paljaina. Maa kynnetään, etteivät rikkaruohot ennättäisi juurtua. Päätimme jättää, toisin kuin naapurit, maan kääntämättä. Arvelimme toimenpiteen edistävän eroosiota niin, että jonakin päivänä hedelmällinen maamme olisi valunut laakson pohjalla luikertelevaan helmeilevään jokeen (Rio Pereila). Mutta rikkaruohot kasvoivat niin vauhdikkaasti, että tuskin enää pääsimme viidakon läpi puiden luo.

Suurenmoinen kokemus on ollut, että vaikka meillä on takanamme enemmän vuosikymmeniä kuin edessämme inhimillisesti on mahdollista, vielä ennätämme nauttia itse istuttamiemme puiden sadosta. Kasvu näissä paratiisimaisissa olosuhteissa on voimakasta ja nopeaa.

Naapuriapua

Tulokkaina viljelyä opetellessamme tutustuimme samalla andalusialaiseen ihmisluonteeseen. Kun ryhdyin tomaattipenkin tekoon ja lapsenlapset perässäni marssimme joenrantaan pitkän huiskeita kaislanruokoja tukikepeiksi hakemaan, oli naapuripalstaa viljelevä mies paluutamme seuraamassa. Olimme valinneet valmiin näköisiä keppejä eli kuivia runkoja, jotka olivat, kuten kävi ilmi, edellisvuotisia. Mutta eiväthän ne kelvanneet meidän tulevia tomaattejamme tukemaan. Naapuri jätti siihen askareensa ja vei meidät takaisin joelle, josta yhdessä palasimme oikeaoppisten keppien kanssa. Kun sitten istutimme kaupasta valitsemiamme taimia, ilmestyi toinen naapuri paikalle omien itse kouluttamiensa versojen kanssa, jotka olivat juuri ainutta oikeata lajiketta ja tuottavat tomaatteja, jotka ovat suuria kuin häränmunat (huevos del toro). Tukitelinettä rakennellessamme osui taas naapuri paikalle pihdit ja rautalankaa kuin sattumalta taskussaan ja tuki syntyi oikeaoppisesti, kun jo rakentamamme alku oli ensin purettu..

Ihmiset ovat tavattoman ystävällisiä, auttavaisia ja vieraanvaraisia kiusallisuuteen asti. Yksinäisyys on espanjalaisen silmissä suuri onnettomuus. Kun istun yksin kirjaa lukien, kiiruhtaa paikalle puhelias naapuri virkistämään minua onnettomassa tilanteessani. Mukanaan hänellä saattaa olla lautasellinen samanlaisia ihania viikunoita, joita olen juuri omista runsassatoisista puistamme poiminut. Mitäpä muuta voin kuin heittäytyä juttusille. Kirja pitää panna syrjään odottamaan sisätiloihin vetäytymisen aikaa.

Puutarhatilamme on yksi monien samanlaisten joukossa. Hedelmällinen maa on otettu tarkoin käyttöön, vaikka maasto on jyrkkää. Kaikilla on hedelmäpuita, mutta paikalliset pitävät myös eläimiä: sikoja, kanoja, kaneja ja jotkut myös kyyhkysiä. Nämä merkitsevät varmaa ja maukasta ruokaa suurperheiden talouksille. Sikoja ruokitaan perunalla, maisilla ja puista pudonneilla hedelmillä, appelsiinitkin kelpaavat kuorineen. Talven kylminä kuukausina ne herkuttelevat tammenterhoilla. Niiden annetaan laiduntaa tien varrella kasvavien tammipuiden alla. Isäntä itse hakkaa puunoksia pitkällä keppiin sidotulla narulla ja röhkii sikojen kielellä kutsuvasti.

Näkymiä ympäristöön

Useilla tiloilla on hevonen, aasi tai muuli ja kaikilla koiria. Koirat elävät vapaan iloista elämäänsä pitämällä kyläkokouksia maantiellä. Yhdessä ne lähtevät myös riiaamaan, kun sopivat hajut kutsuvat. Pentueessa on yhteistuumaisuuden vuoksi sitten monenlaista taapertajaa: pitkä- ja lyhytjalkaista, tummaa ja vaalea.

Lammaslauma on tuttu este ajotiellä. Joka aamu karja ohjataan rinteille. Lampaat ja vuohet syövät kasvustoa tien reunoilta kulkiessaan. Ne täyttävät väylän koko leveydeltään. Autossa olijat joutuvat odottamaan, että tie tyhjenisi kulkijoista, jotka keinuttavat autoa ohi juostessaan kuin aallot laivaa.

Elämisen malli

Paikallinen väki ei asu näillä kukkuloilla, vaan kaupungissa. Kaupunkiin mennään myös lounasaikaan ja palataan iltapäivällä töihin. Siesta on tarpeen talvellakin, silla iltapäivän aurinko porottaa rinteille kuumana. Kun ilta alkaa hämärtää, lähtevät seuraa rakastavat viljelijät kaupunkiin: baariin ja kotiin. Sunnuntaisin sitä vastoin koko suurperhe lounastaa maaseudulla. Isäntä saapuu, kuten arkenakin, mopollaan eläimiään ruokkimaan ja vähän myöhemmin tulevat perässä muut. Vielä jokunen vuosi sitten tukevat huonojalkaiset señorat kävelivät sunnuntaipäivän viettoon mäet ylös ja alas. Nyt on useimmissa perheissä vähintään vävyllä auto, jolla tullaan vaivattomasti.

Tämä maailma ja elämisen malli on väistymässä näiltä rinteiltä. Espanja modernisoituu ja. yhtenäistyy muiden Euroopan maiden kanssa. Yhä useampi viljelijä myy tilansa ulkomaalaiselle, joka rakentaa eristävät aidat ja hälytyslaitteet ympärilleen. Lammaslaumoille ei pian riitä vapaita laitumia. Harvemmin näkee enää naapurin kuljettavan hedelmiään myyntiin aasin kyljillä keikkuvissa heinäkoreissa. Poimintatöihin tulevat tilatut autot miehineen ja muovilaatikoineen.

Meidänkin voimamme fincan hoitoon vähenevät . Vaikka lähivuosina joudummekin väistymään sieltä, paikka jää .Sen mantelipuukukkulat, maan hedelmällisyys ja huikeat vuoristomaisemat saavat minut uskomaan, että jokin on ikuista.

Talo ja piha

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Tuula-Liisa Kuusela



Tuula-Liisa Kuusela 20080417 (20080417) o  Kotisivu o  AJK-kotisivu o WebMaster