KYMI virta - kartano - pitäjä 
Martti Korhonen

Tällä sivulla on käyty kertaa 971105 lähtien. - AJK kotisivu

SELITYKSEKSI

Historian hengetär Kleio heittyyjoskus veitikaksi. Ympäri käydään ja yhteen tullaan.Kymin historiassakin.

Vuonna1992 tuli kuluneeksi 350 vuotta Kymin pitäjän synnystä.AsiaajuhlivatKotkan kaupunkija Kymin seurakunta.

Seurakunta kantaa edelleen vanhan emäpitäjän nimeä. Perinnettä on vaalittu kunniallaja ansiokkaasti. Tarkemmin katsoen nykyinen Kotka asettuu sekin ylen lähelle vanhaa perusyksikköä. Paria pikkupoikkeusta lukuun ottamatta kaupungin ja vanhan emäpitäjän rajatsattuvat yksiin: missä Kymi ennen, siinä Kotka nyt. Kenties Kleio on tahtonut nimen vaihdoksella ilkuroiden hämätä mieliä: Todellisuudessa Kotka toteuttaa olossaan moniapyrkyjä, joita Kymin historiassa on nähtävissä läpi vuosisatojen. Sama kulta, eri etiketti.

Juhlavuoden suunnittelusta vastasijuhlatoimikunta. Se päätti muistaa merkkivuotta painotuotteella. Kohderyhmäksi valikoitui - menneistä kun on kysymys - nuoriso. Kouluille tuli tehdä Kymin historiaa esittelevä lukemisto.

Asian toteutuksen sai vastuullensa työryhmä. Puheenjohtajan tehtävää on leppoisan rautaisella tavallaan hoitanut Seppo Rautava Hurukselasta, Kymin seppämestari Jernberginperikuntaa. Kymiläisyyttä edustivatniin ikään Parikan Sirkka Kotolasekätekstin kieliasun tarkastanut Kyllikki Hirsso, Jäppilän Rantaloita. Muista puuhaan osallistuneista Anneli Laitinen, taitosta ja kuvituksesta huolehtinut Pekka Reponen sekä allekirjoittanut tekstien tekijäjäävät lentokymiläisiksi. Olemme ujostelleetpuutostamme ja yrittäneet parhaamme.

Kirjasemmeontodellisenryhmätyöntulos. Tekijätovatsaaneetapuamoneltataholta.Erityisen kiitoksen haluamme osoittaa Lyyli Lukkarille,kymiläisen perinteen ja murteen väsymättömälle kerääjälleja todellisen kulttuuriteon suorittajalle. Olemme voineet käyttää hänen aineistoaan. Kymin murresanastoa toimittava Lasse J. Solanteräon joutunut tarkastamaan oikeita äännemuotoja erikoisiin vuorokauden aikoihin. Tästä huolimatta asiat ovat tietokoneella löytyneet. Pentti Hinttula, Mirja Huuhka, Arvo Jernberg, Jalmari Kahri, Mikko Lecklin, Matti Kanto, Ollin perhekunta, Sten Stenius, Annikki Yrjölä, Sundbergin sukuseura, Kymi-seuraja monetmuutpaikalliset tietäjätovatohjanneetmeitä oikealle uralle. Sakari Griinari on antanutkäyttöön Tuomas Gunnarin arvokkaan tilikirja-aineiston. Kymenlaakson maakuntamuseo on auttanut tahollaan, amanuenssi Timo Miettinen on neuvonutja avustanut kuvamateriaaIin hankinnassa. Tri Saulo Kepsu on pistä ättömällä ammattitaidollaan opastanut paikannimistön sokkeloisilla umpiväylillä... Luettelo ei pyri täydellisyyteen, a vustajienjoukkoa on kertynyt. Heille kuuluu kiitos kirjasen ansioista. Puutteet menevät kirjoittajan tiliin.

Lopuksipieni lisäselitys. -Joskus askel lyhenee, elämänpiiri supistuu. Jää aikaapuhua, pohtia. Monetkirjoitustyön aikana käydytpirpsakatkeskutelutäitinikanssa ovat heijastuneet teksteihin. Kiitän ajatuksista.

Kirja on tarkoitettu koulujen oppilaille, mutta kaikki muutkin lukijat tekevät työryhmän mielen iloiseksi. Käyttöohjeita ei ole kuin yksi: Läksyjä tekstistä ei saa antaa. JosKymin värikäs historia ei jaksa kiinnostaa, vika on präntissä.

Kotkassa 21. päivänä toukokuuta vuonna 1993

Martti Korhonen


Martti Korhonen

KYLÄ KYLÄLTÄ, KAUSI KAUDELTA

Selitykseksi 7
Kylä kylältä, kausi kaudelta 9
I. VARRELLA VIRRAN 11
- "Kymiläiset tupensyöjät 13
II. ENNEN KUIN KIRJAT AVAUTUIVAT 14
1. Hurukselan kalastusleiri 17
- Einolan isäntä ja härski Torsko 18
2. Kaamiemen kiviveneet ja hädenkiukaat 20
- Kaamiemen herrako kelmi? 22
3. Kuutsalo ja viikingit 23
- Menneitä mudasta 23
- Kuutsalossa talvella 1742 25
III. PITÄJÄ HAHMO 28
1. Kartanon kertomaa Sutelasta 31
- Kymin jakokunnat 33
- Juttuu Sutelan miehiin kalastukset 34
2. Sunila, ruotsalaiskylä 37
- Sunila, 1872 39
3. Saksala - Kymin Lyypekki 41
- Saksalan saksaa 42
- Saksalako tuhoutui? 42
IV. TILANI KYMI PYHTÄÄN PITÄJÄSSÄ ITÄMAALLA 43
1. Kun kartanosta riideltiin 45
- Kymenkartanon mahtavia 48
2. Pihkoossa, Korjuksen kulmalla 49
- Lehrikäiset 53
- Norssiin kuivoos 53
V. LOHIHOVISTA KUNINKAANKARTANOKSI 54
1. Kustaa Vaasa Kymenkartanossa 55
- Ensimmäinen pitäjänkartta 57
- Kymenkartanon läänit 58
2. Kalhokoskelta KaWokoskelle 59
3. Hävisi Hartola, katosi Korpikoski, taivasalla Tampsa 60
4. Karleby, Karjala, Myllykylä, Ruonala 62
- Tuomas Lanki vastaan Hans Wrangel 64
- Vuoden 1547 sakkoluettelo 64
5. Marinkylän koettelemukset 65
VI. 1600-LUKU: PITÄJÄN SYNTYAIKAA 68
1. Kirkunpolttajien kirkot 70
- "Parembj åliss ålla ålut kråfwis 71
- Kymiläinen kirkunpolttaja 72
2. Korkeakosken Mikko Karell 73
- Korkeakosken saha 76
3. Kun Kurittulaa kuritettiin 78
- Vuonna 1697 Kurittulassa kuolleet, syntyneet ja vihityt 81
4. Tavastilassa tammikuun 7. päivänä Armon Vuonna 1712 82
- Poppelmanin kirje 83
VII. KYMI: RUOTSALAINEN RAJAPITÄJÄ (1721-43) 84
1. Pastori, Hampsinnarin Mikko, Anna-rouva, Mällin Lasse 86
- Kymin pappila vuonna 1723 89
2. Kaukolan leiri 3.-5.7.1742 89
- Aseiden ryske, tykkien pauke 1790 91
VIII. KYMI: VANHAN SUOMEN RAJAPITÄJÄ 93
1.Pernoo: Kansallinen kokoontumis- ja
kansainvälinen läpikulkupaikka 96
2. Jäppilän liikemiesisännät 98
3. Haapasaaren luotsien palkan korotus 100
IX. HILJAISELOA AUTONOMISESSA SUOMESSA(1812-65) 103
1. Parikan jokirannassa 104
- Siikakoski, Munkkisaari ja Valamo 105
2. Myllykylä: Kustaan sodan viimeinen uhri 107
3. Ylänummen muinaissanat 108
- Jaanun nimet 108
4. Kun Kierikkala virtasi etelään 110
5. Eskolan Tuomas Gunnari 112
6. Musssalo, saari ja suku 114
Asko Korpela 970619 (970101) -  asko.korpela@nbl.fi  (palaute Askolle)

AJK kotisivu