Pikkujoulukuusi

eli tragikoomillinen mielikuvitelma nerojen aivoista käytännön probleeman parissa.

AINOA NÄYTÖS tapahtuu joulun alla 1964

(Tapahtumapaikkana on opettajainhuone, missä vietetään opettajien pikkujoulua. Pikkujoulukuusi on kauniisti koristeltuna nurkassa. Tunnelma on iloinen ja vapautunut.)
 
Kaikki yhdessä: «Porsaita äidin oomme kaikki, oomme kaikki. 
Porsaita äidin oomme kaikki, sinä ja minä«.
(Sakarim nousee ylös, rykäisee ja alkaa puhua)
Sakarim: "Ehkä minä saan tilastojen valossa julkituoda teidän mahdollisuutenne löytää manteli puuroannoksenne seasta. Tarkastelen asiaa aluksi regressioanalyysin avulla, mikä ei suinkaan ole paras tapa tämäntapaisten asioiden tarkastelemiseen .... jne... jne "
(Toiset vaipuvat kuunelemaan miettiväiset ilmeet kasvoillaan havahtuakseen 45 minuutin kuluttua aplodeihin kun Sakarim lopettaa.) 
Sakarim: «Lopetan tällä kertaa tähän ja kuten jo sanoin tämä on vain eräänlainen yksinkertainen malliratkaisu kyseiselle probleemalle. Palaan asiaan jälleen ensi jouluna«.
(Kansliahengettäret kantavat pikkujoulupuuron sisään.)
Pekkah: «Onpa meillä kaunis pikkujoulukuusi. Sen muotokin on jollain lailla kemiallisen puhdas. Sitä eivät vielä endogeeniset diffuusiot ole paljoa tärvelleet«. 
Mikak: «Juu, joulukuusi. Se on ruotsiksi julgran, niin juu ja englanniksi christmas tree. Saksalaiset käyttävät siitä nimitystä tannenbaum«.
Hugir: «Mutta ajatelkaapahan kuinka paljon Whitewood U/S:ää siinä menee jo neljännesvuosisadan aikana hukkaan. Vaikka fob-ehdoilla myytynä siitä saataisiin . . . . niin, en tietenkään itseni vuoksi vaan lähinnä muiden läsnäolijoiden .... Hei! Katsokaa! Latvatähti putosi«.
(Kaikki keskeyttävät syömisensä, ihmettelevät tapahtunutta sekä alkavat pohtia, mitä nyt pitäisi tehdä.)
Mikkot: «Sen nyt saattoi arvatakin. Kuusen koristelija on tietenkin töllöttänyt televisiota kuusta koristellessaan. Se siitä seuraa kun televisioita tuodaan joka paikkaan kuten esimerkiksi opettajainhuoneeseen. 
Perttim: «Mitenkään henkilökohtaisuuksiin menemättä haluaisin sanoa, että tähden kiinnittäjä on täysi roisto, joka myisi vaikka sielunsa rahasta jos siihen tarjoutuisi mahdollisuus.«
Armast: «Onkohan avioliittokaarissa mitään momenttia tällaisten tapausten varalle?« 
Jaakkohav: «Kyllä minä näkisin tässä asiassa monia hyviäkin puolia. Oli se sentään erinomaista, ettei koko kuusi kaatunut. Lisäksi mielestäni koristelu muuten on erittäin onnistunut ja sanoisinko mielenkiintoinen. 
Arvop: (Pistää päänsä ovesta) Well boys and girls. May I join you. What's the matter here? You look so sad. Well, when I was in USA....
Jamesmuscle: Pst! Don! Haven't you got any extra bottles of beer in your pockets? Mä join jo kaikki omat.« 
Donaldfierce: «I'm so sorry James. I have only eighteen, not any extras.«
Fediv: «Onko kenelläkään ehdotusta kuinka saisimme tähden uudelleen kiinnitetyksi. Itse olen jo hieman ennättänyt piirrellä asian johdosta kiertokulkukaavioita ruokaliinaani, mutta olen vasta johdanon johdannossa, ja jos ottaa huomioon, että oppihistoriallinen taustakin vie oman aikansa niin luulen, että tämä valmistuu vasta ensi jouluksi.« 
Mikkot: «Vanha kunnon Aatu ei olisi tässäkään tilanteessa häkeltynyt. Hän olisi mennyt yläkertaan, sahannut lattiaan reiän ja kiinnittänyt tähden sieltä käsin. Se oli vitsi se.
(Assistentti no I purskahtaa nauruun tönäisten samalla assistenttia no. II.) 
Assistentti no. II: «Mitäh? .... aha! (Purskahtaa myös nauruun.) 
Joukop: «Kyllä tämä on aivan Nalle-Puh'mainen heuristinen fictio. Onneksi olin jo juhlaan saapuessani ad omnia paratus«. 
Jaakkohon: «Tämähän avaa aivan uusia ongelmaryhmiä. Jos olisimme yksityisyrityksen piirissä eikä joulupiirissä luulisin ratkaisevani asian tuossa tuokiossa, mutta tällainen aivan poikkeuksellinen tapahtuma".
Erkkip: «Perhaps someone could simply go and put the star again on the top of the tree«. 
Arvop: «Of course I could do that, but because I am only the guest here .... 
Marttis: «Minä voisin myös tietenkin teoriassa mennä ja tulla, mutta tällaisen oikaisumerkinnän tekeminen ilman vastamerkintää saattaisi kiinnittää veroviranomaisten huomiota. Entä sitten tehtävän jaksotusongelma? Ei, siihen leikkiin minä en rupea, vaikka äsken takkini riisuinkin«. 
Börjem: «Jag vet inte josko minulla on oikeat lasit med. Näen vain pilkkuja, pisteitä ja muita välimerkkejä«. 
Jarll: «Kuule Börjem. Josko-sana on haudattu jo aikoja sitten.«
(Vähitellen alkaa vaivautuneen miettivä hiljaisuus sumun tavoin levitä äsken vielä niin iloiseen juhlijajoukkoon. Pälyileviä silmäyksiä luodaan ja pudistellaan epäuskoisina päitä. Ongelmalle ei keksitä ratkaisua. Juuri kun tilanne alkaa vaikuttaa täysin toivottomalta saapastelee sisään narikoitsija Hiedala, joka katsahtaa ällistyneenä ympärilleen).
Hiedala: «Hupsis. Taisin erehtyä ovesta. Kas vain, onko täällä juhlat menossa? Anteeksi vain, että häiritsin. Poistun heti. Hyvää pikkujoulua vaan kaikille. Hei! Teidän kuusesta on tähti pudonnut. Minäpä kiinnitän sen mennessäni.
(Hiedala poistuu kumarrellen ja kiinnittää mennessään tähden kuusen latvaan). 

LOPPU

Sergei improbatur
(Kyriiri B 14 11.12.1964)

Asko Korpela 971201 (971201) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu
20060810-87