1 Kansantalouden tilinpito
2 Kansantulokäsitteitä
3 Tilinpidon menetelmät
4 Tietopankkien käyttö
o Yhteenveto
2.1.1 Tilinpidon lähtökohta o 2.1.2 Tilien sisältö o 2 Kokonaistaloudellinen tietoperusta
Raha- ja hyödykevirtojen kiertokulkua mitataan systemaattisesti
Institutionaalinen viisi sektoria:
Funktionaalinen neljä tiliä:
Kulutusmenoja
Tuotantotoiminnan tilastointi
Tulot
Kokeile tietokoneohjelmaa! |
Kansantalouden tilinpito:
AdBase aikasarjatietopankki Talleta ohjelmapaketti esim. hakemistoon: C:\TMP |
Tilillä 1 koko kansantalous pähkinänkuoressa.
Vasemmalla
bruttokansantuotoksen aikaansaamiseksi suoritettujen tuotannon-tekijäkorvausten jakaantuminen
Oikealla
kokonaiskysyntä, mihin käyttöön bruttokansantuotos joutuu
Tilin 2
käytettävissä oleva tulo tulotyypeittäin sekä tulon käyttö kulutukseen ja säästämiseen.
Tilillä 3
pääomanmuodostuksen jakautuminen varastojen muutoksiin ja kiinteään bruttopääomanmuodostukseen sekä ulkomaisen rahoituksen suuruus.
Tilillä 4
tuonnin ja viennin jakautuminen tavaroihin ja palveluksiin sekä vaihtotaseen ylijäämä, sama kuin tilillä 3 esiintyvä nettoluotonanto ulkomaille.
Tileillä 5 ja 6
yksityisen sektorin ja julkisen sektorin tulot ja niiden käyttö.
2 Kokonaistaloudellinen tietoperusta o 2.2.2 Käytettävissä oleva tulo o 2.2.3 Pääomanmuodostus
Bruttokansantuotos
Kansantulo on vuoden aikana ansaittujen tuotannontekijätulojen kokonaissumma.
kansantalouden tilinpidossa: reaaliset investoinit eli tuotantokoneiston hankinnat
2 Kokonaistaloudellinen tietoperusta
2 Kokonaistaloudellinen
tietoperusta o 2.3.1 Arvonlisämenetelmä
2.3.2 Kansantulolaskelmien
indeksiongelma o 2.3.3
Kansantalouden tilinpidon heikkouksia
Vaihejako
kaikkien tuotantovaiheiden osuus kokonaistuotannossa näkyviin
Yhteismitallisuus
erilaiset hyödykkeet: tavarat ja palvelukset keskenään yhteismitallisiksi
Tuotannonala | Myyntihinta | Raaka-aine | Arvonlisä |
Maatalous | 3.20 | .00 | 3.20 |
Myllyteollisuus | 4.40 | 3.20 | 1.20 |
Tukkukauppa | 5.20 | 4.40 | .80 |
Leipomoteollisuus | 6.40 | 5.20 | 1.20 |
Vähittäiskauppa | 8.00 | 6.40 | 1.60 |
Yhteensä | 27.20 | - 19.20 | = 8.00 |
Kokeile tietokoneohjelmaa! |
o
AJK tietokoneohjelmiston demonstraatio-ohjelma SmaExeZZ paketista. Talleta kansioon C:\TMP Ohjelmisto on käytettävissä kansiossa C:\AJK\SMA INDEX havainnollistaa indeksikaavan valinnan merkitystä. Erilaisilla indeksikaavoilla saadaan samasta aineistosta hyvinkin erilainen bruttokansantuotos. |
2.3.3 Kansantalouden tilinpidon heikkouksia
SUOMEN PANKKI: Tilastoja, hakemisto
2.4.2 Bruttokansantuotos, trendi ja trendiennuste
![]() |
QGDF Bruttokansantuote markkinahintaan mrd 90 mk 96021 ExpTrend: 71-95 2.5%, 86-95 0.2% 61 179.9 185.2 191.2 201.2 212.0 216.9 221.6 226.8 248.4 267.4 71 272.8 293.6 313.0 322.8 326.0 326.5 326.9 334.1 358.2 377.4 81 383.3 397.1 408.8 421.4 436.3 446.6 464.9 487.7 515.4 515.4 91 479.0 462.0 456.6 476.7 496.9 |
Mikä ero on trendiennusteella ja trendiarvolla?
y = a * b**t (** = 'potenssiin') eli
ln(y) = ln(a) + t * ln(b)
Trendiarvo
on luku, joka saadaan suoraan trendin kaavasta laskemalla.
Trendiennuste
on luku, joka saadaan jatkamalla viimeisestä havainnosta trendin suunnassa haluttu määrä vuosia eteenpäin.
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 970908 (970120)
[ccc]