3.1 Kvantitatiivisen mallin
luonne
3.1.1 Yhden numeron tiede
3.1.2 Miksi tieteellistä
menetelmää tarvitaan?
3.1.3 Mitä tieteellinen
menetelmä on?
Argumentteja mallin puolesta
3.2 Miten
muutoksista tehdään johtopäätöksiä?
3.2.1 Matematiikan asema
ja merkitys
3.2.2 Funktio ja sen yleisyystasot
3.2.3 Derivaatta
Lineaarisen funktion derivaatta
o Potenssin derivaatta o Osittaisderivaatta
3.3 Muutoksen tärkein
mitta on jousto
3.3.1 Lineaarisen
funktion jousto
3.3.2 Jousto yleisesti
3.3.3 Jouston lajit
Harjoitustehtäviä
SuoKan kurssisivu o AJK kansantalouden kurssit o AJK kotisivulle
järjestelmä, jonka avulla voidaan ymmärtää taloudellisten ilmiöiden riippuvuussuhteita; ilmiötä tarkastellaan teorian silmälasien läpi.
hankkimalla runsaasti kokemusta ja asiatietoa. Näin tajuntaan kehittyy eräänlainen 'möhkälemalli'. Hyvällä poliitikolla on möhkälemalli joka asiaan.
Möhkälemalli = hyvä yleiskäsitys asioista ja niiden välisistä riippuvuussuhteista.
Ekonometrisessa mallissa riippuvuudet ilmiöiden välillä tiedostetaan yksiselitteisesti.
Riippuvuuden muoto on ekonometrisessa mallissa yksiselitteisesti määritelty.
Havainnon selitys tai ennuste syntyy mallissa vain yhdellä tavalla.
yksiselitteisyys: mallin käyttäjä voi tarkistaa ennusteen
logiikan
Riippuvuuden voimakkuus mitataan.
Tilastotieteen anti: epävarmuuskin kvantifioidaan.
Lause 'Kulutus C riippuu tuloista Y' voidaan yleistä funktiomuotoa käyttäen kirjoittaa:
C = f(Y) tai C = C(Y)
muoto on määrätty, mutta ei sijainti koordinaatistossa: edustaa riippuvuuksien parvea, jolla on yhteisiä ominaisuuksia.
Lineaarinen kulutusfunktio
C = a + b Y b > 0
Ei-lineaarisia funktioita
Q = A La Kb
TC = a + b Q + c Q2
C = 3.2 + 0.78 Y
Funktion y = f(x) derivaatta on funktion y
ja argumentin x vastaavien lisäyksien suhteen raja-arvo,
kun argumentin lisäys lähenee
rajattomasti nollaa.
Rajakäsitteet ovat taloustieteen tärkein analyysiväline.
C = a + b Y
f(x) = a + b Y
Näistä aineksista
Yleisesti pätee:
C' = .92 - 2(.0038) Y = .92 - .0076 Y
Osittaisderivaatta kysymyksessä, kun selittäviä muuttujia on useampia kuin yksi.
C = a + b Y + c H
Q = A La Kb
Jousto ilmaisee argumentin suhteellisen muutoksen aiheuttamaa suhteellista muutosta funktiossa.
aiheutettu
%-muutos
Jousto E = --------------------------
aiheuttajan
%-muutos
C = a + b Y
-------------------------------------
Kulutuksen jousto tulojen suhteen on silloin
kolme elementtiä:
y = f(x) tai Y = Y(X)
useamman muuttujan funktio
Y = Y(X,Z)
osittaisjoustot X:n ja Z:n suhteen
Q = A La Kb
hinnassa tapahtuvan yhden prosentin muutoksen aiheuttama kysynnänmuutosprosentti.
H1 MATEMAATTINEN PERUSTA o H2 JOUSTOT o Keskustelukysymyksiä
Alkuun o SuoKan kurssin alkusivulle o AJK kotisivu
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 970915 (970120)
[ccc]