SuoKan kurssin alkusivulle oAJK kansantalouden kurssit o AJK kotisivu
4.1 Tilastotieteen merkitys
4.1.1 Parametrien arvot
4.1.2 Parametreille luotettavuusrajat
4.1.3 Ennusteelle luotettavuusrajat
4.1.4 Vaihtoehtoisten
teorioiden vertailu
4.2 PNS menetelmän perusidea
4.2.1 Mikä neliösumma
4.2.2 Miten löydetään
pienin neliösumma
4.2.3 PNS laskelmat
4.3 Tietokoneohjelmat
ja PNS menetelmä
4.3.1 Itseopiskeluohjelmat
4.3.2 Itseopiskeluohjelmien
käyttö
4.4 WREGAJK tietokoneohjelman
käyttö
4.4.1 Opintokirjannumerotiedoston
luominen
4.4.2 WREGAJK ohjelman käynnistys
4.4.3 Mitä muunnoksia
voidaan tehdä
4.4.4 Laskettavan
regressioyhtälön määrittely
Tietokoneohjelmat:
PNS regression opiskelu
Wregajk aikasarjaregressio
Taulukot:
T4.1 Kulutus ja tulot 1981
T4.2 Kulutus, tulot
ja poikkeamien neliöt
T4.3 PNS laskelmat
Kuviot:
K4.1 Hajontakuvio
K4.2 Harhaiset kulutusfunktiot
K4.3 PNS kulutusfunktio
Ekonometria = taloustiede + matematiikka + tilastotiede
Ekonometrisen mallin kertoimet estimoidaan havaintoaineistosta siten, että saatavan yhtälön avulla laskettujen arvojen poikkeamat havainnoista muodostuvat mahdollisimman pieniksi.
Kulutus C | Tulot Y |
13 | 12 |
22 | 22 |
32 | 32 |
41 | 43 |
55 | 63 |
T4.1 Kulutus ja tulot 1981, 1000 mk
hajontakuvio koordinaatistoon, jonka akseleina ovat C ja Y.
K4.1 Hajontakuvio
PNS-menetelmällä näiden pisteiden keskelle esim. suora
C = a + b Y
siten että se kulkee mahdollisimman läheltä näitä pisteitä ja siis kuvaa keskimääräisesti kulutuksen ja tulojen välistä riippuvuutta. Kuviossa on vuoden 1981 tietojen perusteella kulutuksen C ja tulojen Y hajonta.
(Taloudellisen) ilmiön olemus ja sen riippuvuudet muista ilmiöistä pyritään selvittämään tekemällä järjestelmällisesti havaintoja ja analysoimalla niitä tilastomatemaattisin keinoin.
regressioanalyysi pienimmän neliösumman PNS menetelmällä.
Parametrien luotettavuutta mitataan t-arvolla.
Peukalosääntö:
t-arvo 2 tai suurempi, parametrin numeroarvo poikkeaa vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä nollasta.
luottamusväli estimaatin keskivirheen avulla ennuste yhtenä lukuna, todennäköisimpänä ennusteena puhuvampi ennuste: alarajan ja ylärajan muodostama haarukka
Kahdesta funktiosta se on parempi, jonka selitysaste on korkeampi.
C = 4.1 + .83 Y | R2 = .9990 |
C = - 0.17 + 1.12 Y - .0039 Y2 | R2 = .9999 |
Koska teorian 2 mukaan lasketun kulutusfunktion selitysaste R2 = .9999 on korkeampi kuin teorian 1 mukaan lasketun kulutusfunktion selitysaste R2 = .9990, teoriaa 2 on pidettävä parempana kulutuksen ja tulojen välisen riippuvuuden kuvaajana kuin on teoria 1.
Kun havaintoaineistoon sijoitetaan PNS menetelmällä suora
C = a + b Y
on a ja b määrättävä siten, että niitä käyttäen laskettujen C-arvojen ja havaittujen C-arvojen erotusten neliöiden summa on pienin mahdollinen.
Olemme etsimässä sopivia a ja b arvoja.
Oletetaan arvot a = 8.52 ja b = 0.7.
Kulutusfunktio on silloin
C1 = 8.52 + 0.7 Y
Jos sijoitamme tähän taulukon Y-havainnot 12,22,32,43 ja 63,
Niiden summa on 31.5. Tämä on tarkoitettu neliösumma.
Sarakkeeseen C2 on laskettu arvoja olettaen, että parametrien arvot ovat a = 1.64 ja b = .9. Näiden mukaan kulutusfunktio on asennossa
C | Y | C1 | E1 | E12 | C2 | E2 | E22 |
13 | 12 | 16.9 | 3.9 | 15.4 | 12.4 | 0.6 | 0.3 |
22 | 22 | 23.9 | 1.9 | 3.7 | 21.4 | 0.6 | 0.3 |
32 | 32 | 30.9 | 1.1 | 1.2 | 30.4 | 1.6 | 2.4 |
41 | 43 | 38.6 | 2.4 | 5.7 | 40.3 | 0.7 | 0.4 |
55 | 63 | 52.6 | 2.4 | 5.7 | 58.3 | 3.3 | 11.2 |
Summa | 0.0 | 31.5 | 0.0 | 14.7 |
T4.2 Kulutus, tulot ja poikkeamien neliöt
=
(C1 - a - b Y1)2 + (C2 - a
- b Y2)2 + ... ... + (Cn - a - b Yn)2
= f(a,b)
... a:n suhteen
ja
b:n suhteen.
...
kaavat b:lle ja
b:n
avulla a:lle.
C | Y | YY | CY | C* | e | e2 |
13 | 12 | 144 | 156 | 14.1 | 1.1 | 1.21 |
22 | 22 | 484 | 484 | 22.3 | .3 | .09 |
32 | 32 | 1024 | 1024 | 30.6 | +1.4 | 1.96 |
41 | 43 | 1849 | 1763 | 39.7 | +1.3 | 1.69 |
55 | 63 | 3969 | 3465 | 56.3 | 1.3 | 1.69 |
![]() |
172 | 7470 | 6892 | .0 | 6.64 |
K4.3 PNS kulutusfunktio
C = 4.1 + 0.83 Y
Tässä voit kopioida itsellesi OPIREGZZ.EXE ohjelmapaketin, jonka avulla voit opiskella regressioanalyysia PNS menetelmällä.
PNS regression opiskelu |
|
OPIREGZZ.exe
206 KB - 970917 |
Tallenna c:\tmp kansioon. Kaksoisnäpäytä OPIREGZZ Kaksoisnäpäytä SetupREO.bat SetupREO asentaa ohjelmiston kansioon C:\AJK\reo. |
OPIREGZZ pakettiin sisältyvät ohjelmat kannattaa
käydä läpi alla olevassa järjestyksessä.
REGRE2 Matriisit, grafiikka |
Tässä voit kopioida itsellesi SUOREGZZ.EXE ohjelmapaketin, jonka avulla voit suorittaa tämän kurssin harjoitustehtäviä.
WREGAJK aikasarjaregressio | |
---|---|
SUOREGZZ.exe 703 Kb 970411 |
Tallenna c:\tmp kansioon. Kaksoisnäpäytä SUOREGZZ Kaksoisnäpäytä SetupSUO.bat WREGAJK ohjelma on käytettävissä kansiossa
c:\ajk\regV |
Voit myös katsella käytettävissäsi olevia muuttuja ja kopioida grafiikaa ja havaintoarvoja leikepöydän kautta raporttiisi. Tämän tiedoston vastausikkunoihin ei kuitenkaan grafiikkaa voida siirtää.
Helsingin kauppakorkeakoulussa on käytössä tietty opintokirjannumerojärjestelmä. AJK ohjelmistossa on tätä seikkaa käytetty hyväksi siten, että ohjelmien käyttäjä saa tarvittavia tiedostoja omalle opintokirjannumerolleen. Näin vältytään sekaannuksilta ja vahingoilta.
Ryhtyessäsi käyttämään tietokonetta AJK hakemistossa, Sinun on varmistauduttava siitä, että ohjelmiston käytettävissä on oma opintokirjannumerosi ja nimesi. Siitä huolehtii OPNOREK niminen ohjelma. OPNOREK on käynnistettävä joka kerran, kun työskentely aloitetaan. Näin aikaansaatava opintokirjannumerotiedosto CURROP.DAT sisältää Sinun opintokirjannumerosi ja nimesi kunnes joku toinen käyttää OPNOREK ohjelmaa. Tästä saat ohjelmapaketin OPNOREZZ.exe. Se tallennetaan esim c:\tmp kansion ja puretaan 2näpäyttämällä ja 2näpäyttämällä edelleen tiedostonimeä SetupOPN.bat.
Visual Basic kielellä tehty WREGAJK ohjelma käynnistetään kansiossa c:\ajk\regV. Ohjelman käynnistyttyä avautuu menu, josta voidaan valita REG-tiedosto. REG tiedostoja on kahdenlaisia: muokattavia ja EMO tiedostoja. EMO tiedostoa ohjelma ei muokaa, vaan sen ohjelma kopioi käyttäjälle edelleen muokattavaksi. Kun REG tiedosto on valittu, sen päämenu avautuu. Päämenun riippuvalikosta voidaan valita ohjelman kolme tärkeintä toimintoa:
Valitsemalla päämenun kohta 'Muutujat' avautuu ikkuna, jossa muuttujia voidaan kopioida tietokannasta ohjelman käyttöön. Vuositietopankeista otettujen muuttujien ja muuttujille tehtävien muunnosten tunnisteiden pituus on 4 merkkiä.
Valitsemalla päämenun kohta 'Muunnokset' päästään tekemään alkuperäisistä ja muunnetuista muuttujista uusia muunnoksia. Voidaan tehdä seuraavat kuusi (yhdeksän) muunnosta ja niitä yhdistelemällä paljon muita:
Ohjelmassa käytetään hyväksi sitä tietoa, että muunnos pohjautuu edellä määriteltyyn muuttujaan, pankista otettuun tai edellä muunnosoperaatioilla muodostettuun. Tämän takia muuttujanimiä ei tarvitse kirjoittaa, eikä tunnisteita. Ohjelma tekee valmiin ehdotuksen ja käyttäjä hyväksyy tai muokkaa.
Kun päämenusta on valittu Yhtälöt, tullaan ikkunaan, jossa voidaan suorittaa regressiolaskelmia. Ikkunassa vasemmalla alhaalla on yhtälöluettelo, jossa on määritelty vähintään yksi regressioyhtälö. Yhtälön mudostavat muuttujat, joista ensimmäinen on selitettävä ja muut selittäjiä.
Yhtälöikkunassa oikealla on laskentakenttä. näpäyttämällä jotakin yhtälöluettelossa määriteltyä yhtälöä se tulostuu laskentakenttään.
Tämän jälkeen yhtälöä voidaan muokata
Jokaisen muutoksen jälkeen ohjelma laskee välittömästi uuden yhtälöversion parametrit ja tulostaa ne laskentakenttään sekä leikepöydälle, josta tulostus voidaan kopioida esim. tekstinkäsittelyohjelman raporttitiedostoon tai HTML tiedoston FORM kenttään.
Kun WREGAJK ohjelmasta poistutaan, käytetty REG tiedosto tallentuu viimeksi käytetyssä muodossa. Jos se on opintokirjannumeromuotoinen, se voidaan tallentaa odottamaan seuraavaa käyttöä c:\ajk kansiossa olevalla VARASTO.EXE ohjelmalla, joka sisältyy OPNOREZZ pakettiin.
REGAJK SUOKHA04.REG Asko Korpela 87-11-20 01:51
{ Yhtälö 1 Lisätty Phillips-käyrä (62-86) } WDRR := { Palkkaliukuma ( selitettävä muuttuja ) prosenttia } - 2.7 { * CNST 2.4 sarja ykkösiä vakiotermin laskemiseksi } + 7.417 * IUNM { 4.8 Työttömyyden käänteisluku (osamäärä) } + 0.424 * QGD% { 5.1 BKT hintojen nousu (= inflaatioprosentt (QGDP)% } | | | { t RR 0.5902 DW 1.86 SD 1.7 } | | | | | | | | | | | | | Estimaatin keskivirhe | | | | | |------- Durbin-Watsonin luku | | | | |----------------- Selitysaste (korjattu) | | | |-------- Selittäjän t-arvo | | |-------------- Selittäjän tunniste | |--------------------- Regressiokerroin |--------------------------- Regressiokertoimen etumerkki
Alkuun o SuoKan kurssin alkusivulle o AJK kotisivu
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute AJKlle)
Asko Korpela 970917 (970131) [ccc]