8.3.3 Trade-off
1749*448 pot .44 * (-.3) *2111 pot -1.3 = -.367
eli jos pääomapanos kasvaa miljardilla se vähentää työllisyyttä 367 henkilöllä.
... eli yhden henkilön työllistämiseksi tarvittava pääomapanos on ...? mmk
EMP1 (viivästetty työvoiman tarjonta) on noussut 0.83:sta 0.96:een. Jos viivästetty työvoiman tarjonta kasvaa 1%:lla, se kasvattaa työllistetyn työvoiman tarvetta 0.83%:lla ennen lamaa ja 0.96%:lla laman jälkeen.
AJK: Viivästettyä selitettävää (EMP1) ei oikeastaan ole mielekästä tulkita erikseen. Sehän on käytössä vain lyhyen ja pitkän tähtäyksen vaikutusten erottelemiseksi. Tilastollista merkitsevyyttä (t-arvo) sen sijaan voidaan pohtia.
Lama mukana:
{ SUOHAR08.REG (63-95) - Parempi olisi esim (68-95)
"Työvoiman kysyntää on olemassa kolmesta syystä: 1)Työvoimaa tarvittiin edellisenäkin vuonna. 2)Halutaan saada aikaan tietty tuotannon määrä. 3)On olemassa tietty tuotantokanta"
tietenkin: pääomakanta
H08.2.2 = Työvoiman tarjontaa voidaan selittää ainoastaan työvoiman määrällä (?), joka onkin erittäin hyvä selittäjä.
Työvoiman tarjonta ja 'työvoiman määrä' ovat sama asia EMPK. Jos työvoiman tarjonnan selittäjäksi pannaan VIIVÄSTETTY työvoiman tarjonta EMK1 eikä mitään muuta, on kysymyksessä puhdas autoregressiivinen malli. Se ei oikein ole EKONOMETRISEN mallin filosofian mukaista. Sen vuoksi selittäjänä on väestön määrä AGEW, selittäjänä voisi olla myös uusklassisen käsityksen hengessä palkka WRAC. Se houkuttelee työvoiman tarjontaa, jos mikä. Ainakaan aikaisemmin WRAC ei kuitenkaan koskaan ollut tilastollisesti merkitsevä selittäjä, joten jäi pois AJKA mallista. Olisikohan tilanne muuttunut? Voisitte helposti kokeilla.
H08.2.1 = R2 -selitysaste on paras tyovoiman tarjonnassa. Tyovoiman tarvefunktion selitysaste nousee Koyckin muunnoksen avulla.
Mielestäni ei ole syytä vertailla työvoiman tarjonnan
ja työvoiman kysynnän selitysasteita keskenään. Tässä
esillä olevan työvoiman tarjonnan malli voi olla heikompi kuin
joku muu työvoiman tarjonnan malli, siis ei ole paras mahdollinen.
Tässä oleva työvoiman kysynnän yhtälö sen
sijaan voi olla paras mahdollinen siitä asiasta saatava, vaikka selitysaste
onkin alhaisempi kuin työvoiman tarjonnan selitysaste.
- vertailua vain samaa selitettävää
koskevien mallien kesken.
H08.4 = Jos harjoitukseni kutakuinkin oikein niin ei suurempia hankaluuksia. Sanoisin, että teknisesti erittäin vaivatonta työskentelyä, kun oppii perusasiat.
H08.4 = Tähän sivulle on muuten ihan näppärää kirjoitella, mutta venytettävä ruutu olisi hyvä. Etenkin kohdan normaali<>lamaperiodi analysointi oli hankalaa, koska jatkuvasti piti palata tarkistamaan piiloon vierähtäneitä tietoja.
Pitäisikö ottaa mukaan lisää selittäjiä, esim. palkka? Olisin tehnyt kokeilun, jos palkka olisi löytynyt muuttujaluettelosta.
AJK: Hyvä idea. Palkka löytyy tietenkin, sehän on tehtävän 9 aihe (WARC ym).
{ SUOHAR08.REG (85-95) Lyhyt periodi. Pitäisi olla se 15 havaintoa.
0,4365 (kaksi merkitsevää numeroa olisi tyylikkäämpää).
Seuraavassa lamaperiodi vuosilta 1992-1994 keskeisine tunnuslukuineen:
AJK: On kylläkin lamaperiodi, mutta näin lyhyttä estimointiperiodia ei voida käyttää (15 havaintoa minimi: siis normaalikausi esim 75-90 ja vastaava lamaperiodi esim 80-95, molemmissa 16 havaintoa).
Jälleen kerran meidän täytyy todeta, että eri funktioiden vertailu on nyt hieman hankalaa, koska eri parametrien johdosta ne sisältävät hieman erilaista havaintoaineistoa. Tämän johdosta kyseisten funktioiden vertailu keskenään on epäjohdonmukaista.
AJK: Väärin. Ainoa vaihtoehtoisten mallien hyvyyden vertailun edellytys selitysasteen perusteella on, että selitettävä on sama. Juuri tästä syystä esim. kulutusta tuloilla ja perheen koolla selittävä malli on yksiselitteisesti parempi kuin samaa selitettävää pelkästään tuloilla selittävä malli.
... tietenkin työvoima kasvaa laman myötä. (??) Tarkoittaisiko ehkä 'työtön työvoima'?
Palautteesta kiitokset. Se helpottaa ja auttaa sekä sivujen että tehtävien tekemistä!
Asko Korpela 971113 (970402) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)
[ccc]