10 Vaihtotasevaje on tasapainohäiriö

1 Viennin määräytyminen
2 Tuonnin määräytyminen
3 Vaihtotase ja tasapaino
   Harjoitustehtäviä

Tässä viimeisessä kansantalouden yksityiskohtia käsittelevässä luvussa vaeltelemme Suomen kansantalouden reunalla. Vientiä lähestymme kokonaiskysynnän komponenttina ja tuontia kokonaistarjonnan komponenttina. Vaihtotasetta tarkastelemme kansantalouden terveyden ja tasapainon mittarina.

XGSR Viennin bruttokansantuotososuus (osamäärä) ExpTrend: 61-95 1,2%, 86-95 4,4% 61-95, Sd = 0,047 61 0,212 0,213 0,201 0,203 0,203 0,199 0,198 0,226 0,241 0,256 71 0,243 0,255 0,255 0,276 0,238 0,251 0,285 0,300 0,315 0,330 81 0,331 0,309 0,301 0,305 0,296 0,269 0,258 0,250 0,240 0,231 91 0,223 0,269 0,330 0,358 0,380

MGSR Tuonnin bruttokansantuotososuus (osamäärä) ExpTrend: 61-95 0,7%, 86-95 1,7% 61-95, Sd = 0,034 61 0,223 0,223 0,201 0,220 0,218 0,213 0,208 0,212 0,232 0,269 71 0,260 0,253 0,261 0,312 0,297 0,270 0,267 0,261 0,299 0,337 81 0,317 0,300 0,296 0,279 0,285 0,253 0,253 0,253 0,259 0,246 91 0,229 0,256 0,277 0,294 0,293

T10.1 Viennin ja tuonnin osuus bruttonkansantuotoksesta

Eräs sodanjälkeisen taloudellisen kehityksen selvimmistä trendeistä on ollut kansainvälistyminen. Siinä missä kokonaiskysynnän suurin komponentti yksityinen kulutus on pysynyt vakiona 55 prosenttina bruttokansantuotoksesta, ulkomaankaupan osuus on selvästi kasvanut. Kuten taulukosta T10.1 nähdään, viennin osuus bruttokansantuotoksesta on kasvanut 19 prosentista vuonna 1961 27 prosenttiin vuonna 1989. Korkeimmillaan se on ollut jopa 31 prosenttia eli melkein kolmannes vuonna 1981. Vastaavasti tuonnin osuus on samalla tavoina noussut 22 prosentista 32 prosenttiin.

Sama kehitys käy ilmi, kun vilkaistaan ulkomaantalouden yhtälöt sisältävän REG tiedoston (ks. Kokeile tietokoneohjelmaa!) havaintoaineistosta viennin, tuonnin ja bruttokansantuotoksen trendejä vuosilta 1965-89: Viennin trendistä laskettu keskimääräinen kasvu-vauhti on ollut 5.3 prosenttia,tuonnin 4.5 ja bruttokansantuotoksen 3.6. Vienti ja tuonti ovat siis molemmat kasvaneet selvästi nopeammin kuin bruttokansantuotos.

Tosin kuva on viimeisten 10 vuoden havaintojen perusteella radikaalisti toinen: viennin kasvu on tyrehtynyt ja trendin kulmakerroin on ollut pienempi kuin bruttokansantuotoksen eli vientiosuus on jopa pienentynyt. Sen sijaan tuonnin kasvu on ollut bruttokansantuotoksen kasvua nopeampaa.

10.1 Viennin määräytyminen

XGSF Tavaroiden ja palvelusten vienti mrd 90 mk 96029 
ExpTrend: 71-95 4.2%, 86-95 4.9% 
61  28.4  30.4  31.1  32.9  34.8  36.9  39.2  43.0  50.3  54.6 
71  54.0  61.9  66.4  65.9  56.7  63.7  73.8  80.4  87.4  94.7 
81  99.4  98.3 100.8 106.2 107.4 108.7 111.6 115.8 117.2 118.8 
91 111.0 122.1 142.5 161.4 174.8 

Jos sama kuvio piirretään siten, että tiedot päättyvät vuoteen 1990, on tilanne aivan toinen. Koko 80 luvun tasaisena jatkunut kehitys noudattaa 2.3 % 10 viimeisen vuoden havainnoista laskettua trendiä, mutta on kaukanan pitkän tähtäyksen trendistä, joka noudattaa 5 % kasvua. Vielä 90-luvun alussa voitiin kirjoittaa näin: "Tällainen kehitys johtuu perimmältään Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn heikkenemisestä markan yhä räikeämmäksi käyvästä yliarvostuksesta. Se ei voi jatkua loputtomiin, vaan markan kurssia joudutaan ennen pitkää korjaamaan tuntuvalla devalvaatiolla. Sen ainoa vaihtoehto olisi pitkäaikainen Suomen inflaatioprosentin kilpailijamaita hitaampi kehitys. Se taas ei ole mahdollista niin kauan kuin työmarkkinajärjestöt käyttäytyvät jäsentensä toiveiden mukaisesti ja pyrkivät keskinäisessä tulonjakotaistelussaan muita parempiin tuloksiin kuten edellisessä luvussa todettiin."

Vienti on kokonaiskysynnän komponentti, jota on tarkasteltava ikäänkuin seisten Suomen kansantalouden ulkopuolella, korkeintaan toisen jalan kengän kärki saa olla Suomen puolella. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että vienti riippuu tekijöistä, jotka määräytyvät eksogeenisesti Suomen kansantalouden ulkopuolella. Vain vähän on meillä itsellämme vaikutusta viennin suuruuteen, niin oudolta kuin se tuntuukin.

Maailmanmarkkinoiden ostovoima on vientikysynnän päämoottori. Maailmanmarkkinoiden ostovoimassa tapahtuva suhdannevaihtelu tuntuu koko painollaan Suomen vientikysynnässä. Tunnetut maailmantalouden mullistukset Korean boomi 1950-luvulla ja öljykriisi 1970-luvulla jättivät selvät jälkensä Suomen vientiin ja viennin kautta Suomen kansantalouteen, sen kokonaissuoritteeseen, tuotantoon, työllisyyteen, tulonmuodostukseen ja jopa tulonjakoon.

Tämän kurssin tukipylväänä olevassa AJKA mallissa maailmantalouden ostovoimaa mitataan OECD-maiden bruttokansantuotoksella. OECD-maat kattavat Suomen viennistä noin neljä viidennestä, loppu menee sosialistisiin maihin ja kehitysmaihin. OECD-maiden bruttokan-santuotoksen käytössä on se etu, että siitä on saatavissa jatkuvasti tuoreita ennusteita. Koska OECD-maiden bruttokansantuotos on AJKA mallissa eksogeenisena muuttujana (mutta ei talouspolitiikan instrumenttina, koska siitä ei voida päättää keskitetysti, ei OECD-maissa eikä varsinkaan Suomessa), se on eräs AJKA mallilla tehtävien ennusteiden tukipylväistä. Joka kerran, kun OECD-maiden kasvu-ennuste muuttuu, muuttuu myös AJKA mallin antama Suomen kansantalouden ennuste, ei vain Suomen viennin tai kokonaistuotannon ennuste, vaan kaikki muutkin ennustettavat muuttujat.

Sitä että Suomen viennin kilpailukyky riippuu osittain Suomen kansantalouden sisäisistä tekijöistä. Tässä kohdassa esittäytyy eräs AJKA mallin mielenkiintoisimmista ja palkkaliukuman ohella monimutkaisin muuttuja, muuttuja, joka kuvaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Kilpailukykymuuttuja rakentuu kolmesta palasta: Suomen vientihinnoista, Suomen palkkakustannuksista ja Suomen tuotantokustannushintaisesta bruttokansantuotoksesta. Kahdesta jälkimmäisestä muodostetaan ensin muuttuja nimeltään yksikkötyökustannus . Kipailukykymuuttuja saadaan sen jälkeen suhteuttamalla vientihinnat ja yksikkötyökustannus.

XWQR Suomen kilpailukyky (osamäärä) 
ExpTrend: 61-95 -1,0%, 86-95 0,6% 61-95, Sd = 0,247 
61 2,665 2,454 2,264 2,187 2,134 1,981 1,899 2,086 2,131 2,175 
71 2,034 1,991 1,963 2,203 2,058 1,905 1,913 1,986 2,094 2,105 
81 2,009 1,983 1,970 1,972 1,895 1,738 1,690 1,673 1,675 1,552 
91 1,417 1,552 1,745 1,809 1,850 

XWQR = XGSP/(WSAC/QGFF)                  1989 
XGSP Suomen vientihinta, 1985=1         1.086 
WSAC Suomen palkkasumma, mrd mk         265.2 
QGFF bruttokansantuotos th, mrd 85 mk   345.6 
ULCC yksikkötyökustannus, WSAC/QGFF     0.767 
XGSU kilpailykykymuuttuja, XGSP/ULCC     1.42 

Vaikka kysymyksessä on Suomen vientihinnat ja periaatteessa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksesta, ei varmaan paljoa liioitella, jos väitetään, että Suomella ei ole vaikutusta vientihintoihin. Ne määräytyvät maailmanmarkkinoilla niin suuren kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksesta, että Suomen pieni kansantalous on siinä kuin pisara meressä. Suomen vientihän tunnetusti perustuu puuhun ja päähän, kuten metsäteollisuusmiehet sanovat. Vain eräissä harvoissa paperilaaduissa Suomen osuus maailmanmarkkinoiden tarjonnasta pyörii neljänneksen paikkeilla, ja siis vaikuttaa näin suurella painolla tarjontapuolelta hinnan määräytymiseen.

Suomi on siis viejänä määrän sopeuttaja eli joutuu ottamaan hinnat sellaisina kuin maailmanmarkkinat ne antaa ja sen sijaan 'kysymään itseltään': Paljonko minun tähän hintaan kannattaa tuottaa vientiä varten?

Tarkkaan ottaen vientihinnalla on kahdet kasvot: toiset katsovat maailmalle ja toiset Suomeen.

Täsmälleen. Tällä tavoin se joka määrää valuuttakurssin määrää myös vientihinnan. Ja aina kun valuuttakursseja muutetaan, myös vientihinnat muuttuvat. Mutta mitkä ovat seuraukset? Sitä kannattaa tarkastella vähän lähemmin. Oletetaan, että valluttakursseja nostetaan eli tapahtuu devalvaatio (Suomen markan arvon alentaminen).

Oletetaan ensin, että ulkomainen ostaja ei tiedä tai ei välitä valuuttakurssista yhtään mitään, hän vain kiinnittää huomionsa maailmalla vallitsevaan hintatasoon ja hintaan dollareissa. Tästä suomalainen viejä iloitsee. Hän saa entisen määrän dollareita, mutta kiikutettuaan ne pankkiin, valuuttakurssin nousuprosentin verran enemmän markkoja tuotantokustannustensa maksamiseen. Tällä tavoin viennin määrä ei ehkä lainkaan muutu, mutta muuttumattomalla määrällä saadaan vain enemmän markkoja.

Tällaisessa tilanteessa viejän mielessä pikkupiru heilauttaa häntäänsä ja hän päättää tyytyä pikkuisen pienempään dollarimäärään eli päättää alentaa dollarihintaa ja iskeä sillä tavoin kilpailijoilta jalat alta eli lisätä markkinaosuuttaan, siis viennin määrää. Jos vientitavaran kysynnän hintajousto on ykköstä suurempi, se merkitsee, että hinnan alentaminen 10 prosentilla lisää kysynnän määrää enemmän kuin kymmenen prosenttia. Tämä taas merkitsee, että rahaa tulee hintaa alentamalla enemmän kuin pitämällä hinta ennallaan. Tietysti suuremmasta myynnin määrästä on suuremmat kustannuksetkin. Mutta ainakin siinä tilanteessa, että vientitavara on jo valmiina eli että tuotantokustannukset on jo maksettu, hinnan alennus saattaa olla houkutteleva vaihtoehto.

Kokonaistaloudelliselta kannalta tilanne on problemaattisempi. Devalvaatio nimittäin nostaa tietenkin samalla tavoin ja samoilla perusteilla tuontihintoja. Tämä tietenkin heikentää tuonnin kilpai-lukykyä kotimaiseen tarjontaan verrattuna, mutta jos tuontitavaralla ei ole kotimaista korviketta, ainoaksi vaikutukseksi jää tuontitavaran hinnan nousu. Ja jos tuonnin osuus kokonaistarjonnasta on suuri, devalvaation vaikutus tunkeutuu kotimaiseen hintatasoon. Liikkeelle saattaa lähteä inflaatiokierre. Tämä on devalvaation suurin kielteinen vaikutus. Sen takia mietitään kaksi kertaa ennenkuin devalvaatio tehdään.

Näiden pohdintojen jälkeen voidaan vihdoin marssittaa esiin AJKA mallin vientiyhtälö, joka siis lopulta saattaa olla pikemminkin tarjontayhtälö kuin kysyntäyhtälö kuten käsite vientikysyntä edellyttäisi. Toteutuneet havainnothan ovat aina kysynnän ja tarjonnan tasapainopisteitä eli kysyntäkäyrän ja tarjontakäyrän leikkauspisteitä. Mutta jos näiden havaintopisteiden muodostuminen noudattaa enemmän tarjontakäyrän kulkua, voidaan vientiyhtälöä nimittää myös tarjontayhtälöksi. Siis vientiyhtälö ensin periaattellisessa muodossa:

XGSF = a + b QGEF + c XGSP/ULCC

ja sitten vielä hieman modifioituna käytännön sovellutuksena:

XGSF = - 31.2 + .62 XGSF1 + .62 QGEF + 9.4 XGSP/ULCC R2 = .986 
  t       1.7   4.8         2.9        1.3           DW = 1.40

1989 
XGSF Tavaroiden ja palvelusten vienti, mrd 85 mk   107.8 
QGEF OECD-maiden bruttokansantuotos, 100 mrd 80 d  101.0 
XGSP Tavaroiden ja palvelusten vientihinta, 1985=1 1.086 
ULCC yksikkötyökustannus, WSAC/QGFF                0.767 

Havaitsemme heti, että käytännön sovellutuksesta on mahdollista Koyckin muunnoksen perusteella laskea erikseen lyhyen tähtäyksen ja pitkän tähtäyksen vaikutukset. Tässä on havainnollisempaa selvittää joustot, mutta jos myös rajavientialttius halutaan ottaa esille, niin tulkintojen olisi oltava seuraavat:

Lyhyt tähtäys:

Jos OECD-maiden bruttokansantutos kasvaa 100 mrd dollarilla, niin Suomen vienti kasvaa sen johdosta samana vuonna noin 620 miljoonalla markalla.

Pitkä tähtäys:

Jos OECD-maiden bruttokansantutos kasvaa 100 mrd dollarilla, niin Suomen vienti kasvaa sen johdosta kaikkiaan vähän yli puolellatoista (.62/(1-.62)= 1.63) miljardilla markalla.

Lineaarisessa funktiossa joustot riippuvat argumenttien arvoista, mutta vuodelle 1989 ne ovat:

ES = .62 (101) / 108 = 0.6 ja EL = 1.63 (101) / 108 = 1.5

Luku 1.63 on siis pitkän tähtäyksen vientiyhtälön rajavientialttius (x100) OECD-maiden ostovoiman suhteen. Jouston jakajassa on käytännöllisyyden nimessä käytetty viennin lasketun arvon asemesta sen havaintoarvoa. Myös laskettu arvo on helposti saatavaissa ulkomaankauppayhtälöiden REG tiedostosta (se on tässä tapauksessa 108 eikä siis eroa havainnosta pari prosenttia).

Joustojen tulkinta on siis:

Lyhyt tähtäys:

Jos OECD-maiden bruttokansantutos kasvaa 1 prosentilla, niin Suomen vienti kasvaa sen johdosta samana vuonna 0.6 prosentilla.

Pitkä tähtäys:

Jos OECD-maiden bruttokansantutos kasvaa 1 prosentilla, niin Suomen vienti kasvaa sen johdosta kaikkiaan vähän yli puolellatoista prosentilla

Näin siis OECD-maiden suhdannevaihtelu ei pure välittömästi Suomen vientiin sellaisenaan, mutta pitemmän päälle puolitoistakertaisena. Vaikutukset viennistä eteenpäin Suomen bruttokansantuotokseen ja työllisyyteen ovat tunnetusti suunnilleen samaa luokkaa, niin että maailmalla tapahtuva suhdannevaihtelu tunkeutuu Suomen kansan-talouteen viennin kautta täydellä voimalla tai jopa voimistuen.

10.2 Tuonnin määräytyminen

Kuten alussa oli puhe, tuontia lähestytään vastakkaiselta suunnalta, kansantalouden sisältä käsin. Tuonti on Suomen kansantalouden kysyntää ulkomaisille tavaroille. Mutta kansantalouden tilinpidossa se on nimenomaan kokonaistarjonnan komponentti joka tulee Suomen markkinoille kotimaisen tarjonnan eli tuotannon kilpailijana ja täydentäjänä. Kun vientikysyntä äsken jouduttiin käsittelemään tarjontafunktion tapaan, samoin on tuontitarjonnan suhteen. Se joudutaan käsittelemään puolestaan kysyntäfunktiona.

MGSF Tavaroiden ja palvelusten tuonti mrd 90 mk 96030 
ExpTrend: 71-95 3.4%, 86-95 2.4% 
61  29.7  31.3  30.4  36.7  39.7  41.1  41.0  39.4  48.1  57.9 
71  57.7  60.0  67.7  72.3  72.7  71.3  70.4  67.7  80.2  86.8 
81  82.8  84.7  87.3  88.2  93.9  96.3 105.2 116.9 127.3 126.6 
91 111.8 113.0 113.8 128.4 136.5 

Tuonti on AJKA mallissa kästitelty erittäin pelkistetysti vain lyhyen ja pitkän tähtäyksen aspektit sisältävänä kysyntäfunktiona, jossa ostovoimamuuttujana käytetään Suomen bruttokansantuotosta. Bruttokansantutos kuvaa siis koko kansantalouden ostovoimaa. Tietenkin olisi luontevaa jakaa tuonti esim komponentteihinsa. Ne voisivat olla raaka-ainetuonti, investointihyödykkeiden tuonti ja kulutushyödykkeiden tuonti. Jos näitä käytetään, on otettava huomioon, ettei näistä vielä kerry kuvion K10.2 esittämä tavaroiden ja palvelusten tuonti. Sen ja mainittujen komponenttien erotus on palvelutuonti, jolle myös voitaisiin laatia oma yhtälö. AJKA mallin tuontiyhtälö on:

MGSF = - 13.9 + .27 MGS1 + .26 QGDF R2 = .981
  t       3.6   1.6        4.5      DW = 1.01 

                                                    1989 
MGSF Tavaroiden ja palvelusten tuonti, mrd 85 mk   128.4 
QGDF Bruttokansantuotos markkinahintaan, mrd 85 mk 394.3 

Tästä yhtälöstä voidaan saada lyhyen ja pitkän tähtäyksen rajatuontialttiudet ja joustot. Rajatuontialttiudet ovat:

MPMS = .26 ja MPML = .26/(1-.27) = .36

Niiden tulkinta on selväpiirteinen.

Lyhyt tähtäys:

Jos Suomen bruttokansantutos kasvaa 1 mrd mk, niin Suomen tuonti kasvaa sen johdosta samana vuonna noin 260 miljoonalla markalla.

Pitkä tähtäys:

Jos Suomen bruttokansantutos kasvaa 1 mrd mk, niin Suomen tuonti kasvaa sen johdosta kaikkiaan noin 360 miljoonalla markalla.

Lineaarisessa funktiossa joustot riippuvat argumenttien arvoista, mutta vuodelle 1989 ne ovat:

ES = .26 (394.3) / 121.8 = 0.8 ja EL = .36 (394.3) / 121.8 = 1.2

Jouston jakajassa on tässä käytetty tuonnin laskettua arvoa. Se poikkeaa varsin paljon havaintoarvosta 118.8.

Joustojen tulkinta on siis:

Lyhyt tähtäys:

Jos Suomen bruttokansantutos kasvaa 1 prosentilla, niin Suomen tuonti kasvaa sen johdosta samana vuonna vähän alle prosentilla.

Pitkä tähtäys:

Jos Suomen bruttokansantutos kasvaa 1 prosentilla, niin Suomen tuonti kasvaa sen johdosta kaikkiaan vähän yli prosentilla

10.3 Vaihtotase ja tasapaino

FBAC Vaihtotaseen ylijäämä                         mrd mk       96095
LinTrend: 71-95 -0.3, 86-95  2.3
61   -0.2   -0.3   -0.1   -0.6   -0.6   -0.6   -0.5    0.3    0.0   -1.0
71   -1.4   -0.6   -1.3   -4.4   -7.8   -4.3   -0.4    2.7   -0.5   -5.2
81   -2.2   -4.7   -6.3   -0.1   -4.7   -3.6   -7.5  -11.3  -24.9  -26.5
91  -26.7  -22.0   -6.3    6.6   24.5

FBAR Vaihtotaseen ylijäämä, prosenttia BKT:sta R960920 
LinTrend: 72-95 0.1, 86-95 0.5 
61 -1.1 -1.5 -0.5 -2.5 -2.3 -2.1 -1.6  0.8  0.0 -2.2 
71 -2.8 -1.0 -1.8 -4.9 -7.5 -3.7 -0.3  1.9 -0.3 -2.7 
81 -1.0 -1.9 -2.3  0.0 -1.4 -1.0 -1.9 -2.6 -5.1 -5.1 
91 -5.4 -4.6 -1.3  1.3  4.5 

Kuvioista K10.3 ja K10.4 nähdään vaihtotaseen ylijäämän kehitys vuosina 1961-89. Kuviossa K10.3 on esitetty juoksevahintainen aikasarja. Näin ollen vuosien 88 ja 89 tilanne näyttää vakavammalta kuin vuoden 75 aikaisempi ennätysvaje. Kuvio K10.4 kuvaa vaihtotasetta prosenttiosuutena bruttokansantuotoksesta. Se antaa aivan toisen kuvan. Nykyisen suuruisia 3 prosentin vajeita on ollut 'silloin tällöin'.

Eräs ulomaantalouden analyysin tulosten lohdullinen tulkinta voisi olla, ettei tuonnin tulojousto ole lyhyellä eikä pitkällä tähtäyksellä niin suuri, etteikö tuonti kestäisi kohtalaista reaalista bruttokansantuotoksen kasvua. Ja kun siis vaihtotaseen kannalta ajatellen ongelma ei niinkään ole tuonnin paisuminen kuin viennin supistuminen, kääntyy mahdollisen vaihtotaseongelman poistamisesta vastuu pois tuonnin takana olevilta kuluttajilta niille, jotka ovat vastuussa viennin kilpailukyvystä, siis työmarkkinajärjestöille. Ja kun nämä eivät rationaalisesti käyttäytyen ja tulonjaossa omasta osuudestaan taistellen voi sitä vastuuta täysin mitoin ottaa, vastuu tästä seuraavasta vuosien mittaan hiipivästä inflaatiosta on niillä, jotka päättävät valuuttakursseista, siis Suomen Pankilla ja hallituksella.

Tutustuttuasi

keskeisiin vientiä ja tuontia koskeviin hypoteeseihin voit kokeilla niiden estimointia WREGAJK tietokoneohjelmalla. Se lähtee liikeelle REG tiedostosta, johon on istutettu valmiiksi muutamia vienti ja tuontiyhtälöitä.

Harjoitustehtäviä

Käytä seuraavien tehtävien regressioanalyysissa lähtökohtana VTITTI.REG tiedostoa. Näistä harjoitustehtävistä ei saada suorituspisteitä.

1. Vienti: kokeile vientiyhtälön perusmuotoa ilman viivästettyä selitettävää. Arvioi perusmuodon ja oman muunnoksesi keskinäinen paremmuus.

2. Vienti: kokeile vientiyhtälössä myös logaritmimuunnosta. Selvitä siitä lyhyen tähtäyksen ja pitkän tähtäyksen joustot ja vertaa niitä lineaarisen funktiomuodon antamiin joustoihin.

3. Tuonti: kokeile myös tuontiyhtälössä kilpailukykymuuttujaa. Sellainen voisi olla esim tuontihintojen MGSP ja bruttokansantuotoksen hintaindeksin QGDP suhde. Mitä muuta se voisi olla? Tulkitse tulokset tekstissä esitettyä perusvaihtoehtoa vasten.

4. Tuonti: Kehitä teoria tuonnin komponenteille MRAF, MINF, MCOF. Poimi komponentit ja teoriasi vaatimat havaintosarjat AdBase.ADB tai AJKA.TRE tietopankista sekä estimoi funktiot ja tulkitse niistä taloustieteelliset ja tilastotieteelliset näkökohdat.

[ccc]