Markkinat ja demokratia - Björn Wahlroos
Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta.
Ayn Rand
Esipuhe
TÄMÄ KIRJA SYNTYI kahdesta syystä. Ensimmäinen oli käytännöllinen. Käytettyäni viime vuosikymmenen aikana osan vapaa-aikaani kirjoittaakseni eräänlaista päiväkirjaa – jota ei tulla julkaisemaan vielä moneen vuoteen – olin totuttautunut kirjoittamiseen. Minulta oli kuitenkin loppumassa materiaali, koska kirjoitan nopeammin kuin elän. Toinen syy oli ammatillinen. Koettuani elämäni aikana monta taloudellista kriisiä – vuoden 1987 Mustan Maanantain, pankkikriisin 1991–1994, Venäjän velkakriisin ja LTCM:n konkurssin 1998, Enron-skandaalin 2002, Suuren Paniikin vuonna 2008 ja nyt viimein Euroopan velkakriisin – olin tuohtunut siitä poliittisesti värittyneestä, emotionaalisesta ja ammattitaidottomasta tavasta, jolla viime aikojen finanssikriisejä usein on käsitelty mediassa.
I Johdanto
2009 OLI INTIASSA vaalivuosi. Maan kaikkiaan 714 miljoonasta äänioikeutetusta yli puolen miljardin ihmisen odotettiin äänestävän kevään ja alkukesän vaaleissa. Oli luonnollista kutsua Intiaa maailman suurimmaksi demokratiaksi, vaikka yksi puolue, Kongressipuolue, oli hallinnut sitä melkein yhtä mittaa maan jaosta 1947 lähtien 1900-luvun loppuun saakka, ja nyt sen kansanedustajia piti tuoda äänestyksiin Delhin kaupunginvankilasta, missä he olivat kärsimässä tuomioita lahjonnasta. Demokratia yhtä kaikki.
Intiaa väestöltään suurempaa maata, Kiinaa, ei sitä vastoin pidetty demokratiana, ja siihen oli hyvä syy. Kuusikymmentä vuotta Maon valtaantulon ja kolmisenkymmentä vuotta hänen
II Omistusoikeuden synty
SAKSAN OHELLA EI ole toista kansakuntaa, joka olisi 250 viime vuoden kuluessa tuonut historiaan lähes täydellisen sarjan erilaisia julkishallinnon järjestelmiä kokeillessaan – mikäli sana on oikea – miltei kaikkia hallitsemismuotoja: lähtien Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan loistoaikojen hajautetusta federalismista ja päätyen ensin natsismin ja sitten DDR:n marxismin sortovaltaan.
Kirjoittaessaan laajan Saksan historian vuodesta 1789 nykyaikaan Heinrich Winkler antoi teokselleen nimen Der lange Weg nach Westen[28] (Pitkä tie länteen). Tarkkanäköinen Winkler olisi yhtä hyvin voinut otsikoida kirjan nimellä ”Tie demokratiaan ja markkinoihin”, koska hän todella onnistui ärsyttämään lukijat
III Modernin yhtiön synty
MITKÄ MENNEISYYDEN TAPAHTUMAT ovat määränneet ihmiskunnan kehityksen? Useimpien mielestä historian käännekohtia ovat suuret taistelut, kuten Poitiers, Lepanto, Blenheim, Waterloo, Kursk, Normandia tai jopa Dien Bien Phu. Suurimpina keksintöinä taas pidetään kelloa, täystakiloitua laivaa, höyrykonetta tai ydinfissiota. Usein niiden kaikkien sanotaan ansainneen tämän kunnian. On kuitenkin selvää, että sodan ja tekniikan kehityksen lisäksi myös yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden innovaatiot ovat muovanneet ratkaisevasti ihmiskunnan tulevaisuutta. Eräät historian suuret taistelut ovat tietenkin määränneet, mikä kulttuuri tai poliittinen tai taloudellinen järjestelmä on päässyt vallataan: Lepanto ja Wien pysäyttivät islamin leviämisen Eurooppaan, Blenheim, Ramillies ja
IV Vapaa vaihdanta
JOHN BUNYANIN KLASSINEN allegoria Kristityn vaellus[97] on vuodelta 1678. Sen päähenkilö Kristitty kulkee kohti ”Taivaan kaupunkia” ja joutuu maailman halki matkatessaan kaikkiin mahdollisiin kiusauksiin ja houkutuksiin. Yhden niistä hän kohtaa kaupungissa nimeltä Turhuus (Vanity), jonka kuuluisilla markkinoilla saa nähdä koko maailman koreudet ja jossa kaikki käyvät kauppaa kuumeisesti. Kristitty ja hänen kumppaninsa Uskollinen järkyttyvät ja kääntävät katseensa pois kimalluksesta. Heidät kuitenkin pidätetään ja tuomitaan ”kaupan häirinnästä”. Turhuuden markkinoilla se on kuolemalla rangaistava rikos, josta Uskollinen joutuu ruoskittavaksi, rääkättäväksi, keihästettäväksi ja kivitettäväksi. Viimein hänet poltetaan roviolla.
V Demokraattinen valtio
RANSKAN AURINKOKUNINGAS LUDVIG XIV kuvasi yksinvaltiaan suhdettaan valtioon sanoilla ”valtio olen minä” (l’état, c’est moi). Niin meille on aina kerrottu. Todellisuudessa hän ei koskaan lausunut tätä, vaikka olisi hyvin voinut, koska sanat kuvaavat hyvin hänen ajatuksiaan.[171] Niiden sijaan Ludvigilta on merkitty muistiin sanat: ”Valtion edun on tultava ensin … kun pitää huolta valtiosta, tekee todella työtä itsensä hyväksi.” Näin hän hävitti mielessään hallitsijan vallan ja omistusoikeuden välisen rajan.
Silti myös Aurinkokuninkaalle oli yksinvallassa aina kaksi puolta. Hiukan oikoen voisimme kutsua niitä kansakunnaksi ja dynastiaksi.[172] Toisaalta hän tunnusti Ranskan kansakunnan tai valtion, johon kuuluivat kaikki nykyisen Ranskan perintömaiden alamaiset.
VI Miksi yhtiöt? Miksi hierarkiat? Miksei pelkät markkinat?
JOHN DE LOREANIN 1979 ilmestyneitä muistelmia kuvasi hyvin niiden nimi On a Clear Day You Can See General Motors (Kirkkaana päivänä voi nähdä General Motorsin). Niissä hän kertoi 19:stä General Motorsin vuodestaan, jotka olivat tehneet hänestä autoteollisuuden keskuksen Detroitin eli Motownin legendan.[260] Hän oli eronnut 1973 ilman näkyvää syytä ja perustanut sitten oman henkilöautotehtaan. Pari vuotta yhtiö valmisti ruostumattomasta teräksestä hänen nimeään kantavia urheiluautoja, joille Michael J. Fox loi mainetta elokuvassa Paluu tulevaisuuteen, mutta sitten se teki konkurssin.
DeLorean oli syvästi pettynyt GM:ään. Hänen silmissään se oli vain rönsyilevä jättiläinen, byrokratiaksi muuttunut entinen
VII Euroopan unionin satunnainen menestys
KANSANÄÄNESTYKSESSÄ 2. LOKAKUUTA 2009 irlantilaiset hyväksyivät lopulta ylivoimaisesti Lissabonin sopimuksen – vesitetyn muunnelman EU:n ”perustuslaista”, jonka Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard d’Estaing komiteoineen oli laatinut pari vuotta aiemmin. Se oli jo kolmas kerta yrityksessä, jota oli markkinoitu Euroopan unionin hallinnon perusteellisena uudistuksena. Ranskalaiset ja alankomaalaiset olivat 2005 kansanäänestyksessä hylänneet alkuperäisen perustuslakiluonnoksen, irlantilaiset taas olivat kaksi vuotta myöhemmin hylänneet uusitun ja uudelleen nimitetyn Lissabonin sopimuksen, ”perustuslain kevytversion”. Nyt finanssikriisi sekä vaikutusvaltaisten ystävien tarve – tässä tapauksessa Brysselissä
VIII Toimivatko markkinat todella tehokkaasti?
LEGENDAARINEN NEWYORKILAINEN OMAISUUDENHOITAJA ja entinen osakepörssi Nasdaqin hallituksen puheenjohtaja Bernard Lawrence ”Bernie” Madoff tuomittiin 29. kesäkuuta 2009 Wall Streetin historian suurimmaksi sanotusta investointihuijauksesta 150 vuodeksi vankeuteen. Kolme kuukautta aiemmin 12. maaliskuuta hän oli tunnustanut syyllistyneensä 11 rikokseen, muun muassa arvopaperihuijaukseen, televiestintäpetokseen, postipetokseen, rahanpesuun ja väärään valaan. Madoff oli kahdessa vuosikymmenessä petkuttanut kymmeniltätuhansilta riskirahastonsa sijoittajilta 13–50 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Hänellä oli ollut niin mahtava rahastoimperiumi ja niin vankka omaisuudenhoitajien kannatus, että melkein kaikki johonkin
IX Markkinat vastaan demokratia?
PETTYNYT CHICAGON YLIOPISTON tohtori ja entinen vallankumousteoreetikko André Gunder Frank julkaisi 6. elokuuta 1974 ensimmäisen kahdesta avoimesta kirjeestään entiselle opettajalleen Arnold Harbergerille ja väitöskirjansa ohjaajalle Milton Friedmanille.[356] Kirjeissään hän syytti heitä uuden kotimaansa Chilen talousuudistuksen synkistä seurauksista. Reformit oli toteuttanut Augusto Pinochetin hallitus, joka oli edellisenä vuonna 11. syyskuuta syrjäyttänyt vallankaappauksessa Salvador Allenden hallituksen. Hintasäännöstelyn lähes täydellinen purkaminen, vapaiden pääomamarkkinoiden palauttaminen, valtion yritysten
X Loppu enemmistön tyrannialle
PETTYNYT CHICAGON YLIOPISTON tohtori ja entinen vallankumousteoreetikko André Gunder Frank julkaisi 6. elokuuta 1974 ensimmäisen kahdesta avoimesta kirjeestään entiselle opettajalleen Arnold Harbergerille ja väitöskirjansa ohjaajalle Milton Friedmanille.[356] Kirjeissään hän syytti heitä uuden kotimaansa Chilen talousuudistuksen synkistä seurauksista. Reformit oli toteuttanut Augusto Pinochetin hallitus, joka oli edellisenä vuonna 11. syyskuuta syrjäyttänyt vallankaappauksessa Salvador Allenden hallituksen. Hintasäännöstelyn lähes täydellinen purkaminen, vapaiden pääomamarkkinoiden palauttaminen, valtion yritysten
Kirjailijaesittely
Björn Wahlroos (s. 1952) on Nordean, Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja. Hän on entinen Hankenin kansantaloustieteen professori ja vararehtori, ja nykyisin hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös opettanut taloustiedettä amerikkalaisissa yliopistoissa. Pankkiuransa Wahlroos on luonut investointipankkitoiminnassa Suomen Yhdyspankissa sekä perustamassaan Mandatum & Co:ssa.
Björn Wahlroos
Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle
Pidämme demokratiaa itsestäänselvyytenä. Mutta onko se sitä? Miksi Kiina näyttää menestyvän ilman demokratiaa? Miksi EU:ssa puhutaan demokratiavajeesta? Ja miksi yritysten valta näyttää lännessä alati kasvavan kansanvallan kustannuksella? Oliko Churchill väärässä; onko sittenkin olemassa demokratiaa parempi hallintajärjestelmä?
Björn Wahlroos käsittelee inspiroivasti eurooppalaisen, amerikkalaisen ja aasialaisen hallitsemisen historiaa ja nykytilaa.
Hän osoittaa, että yhteiskunnallinen ja taloudellinen menestys vaatii muutakin kuin demokratiaa. Se edellyttää myös toimivia markkinoita ja tehokkaita hierarkioita. Globaali kilpailu 21. vuosisadalla on ytimeltään näiden kolmen hallintotavan välistä mittelöä. Voittajaksi suoriutuu se, joka ne parhaiten yhdistää.
”Kiinnostavaa keskustelua kirja varmasti ruokkii. Perusajatus kun on tunteita nostattava.” – Taloussanomat
AudioBooks
o EbookMenu
Top
|
