Niinistön näkemys päätöksenteosta 

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön haastattelussa (SK 16-17/00) toimittaja Jarkko Vesikansa toteaa hänen olevan poliitikkona selkeiden ratkaisujen mies, joka tukeutuu mielellään omaan arvomaailmaansa tehdessään päätöksiä: ”syvä luottamus kokemuksen kautta vahvistuneisiin näkemyksiin on osa Niinistön elämänfilosofiaa. Hän elää koeteltujen vaistojen varassa, koskivatpa ne sitten politiikkaa tai elämää ylipäätään”. ”Jokaisella ihmisellä on perusperiaatteita, jotka tulevat esiin päätöksiä tehtäessä”, haastateltava itse kuvailee.

Ihmisen päätöksenteon näkökulmasta tässä ei ole mielestäni mitään oudoksuttavaa. Jokainen päätöksentekijä toimii maailmankuvansa mukaisesti eli kaikkeen aikaisempaan kokemukseensa nojautuen. Jos näin ei tapahdu, päätös on vain ”lainatavaraa”. Niinistö näyttääkin oivaltaneen inhimillisen päätöksenteon luonteen paremmin kuin moni muu julkisuudessa tekemisiään tuulettava haastateltava. 

Niinistö myöntää, että suuriin kysymyksiin vaikuttavat voimakkaasti tunne ja syvältä kaikuva ohje, että niin ei voi tehdä tai että näin pitäisi tehdä. ”Kai ne ovat arvoja, joita soveltaa käytäntöön, vaikka ei sitä aina edes huomaa”, hän toteaa. Käsittääkseni juuri tähän tapaan päätökset syntyvät, kertoipa päätöksentekijä itse olevansa miten järkiperäinen ja viileän harkitseva tahansa. Kukaan meistä ei pääse päätöksenteossa eroon maailmankuvaansa ankkuroituneista arvoista, tunteista ja uskomuksista, jotka värittävät ja arvottavat käsityksiämme tosiasioista. Kaikessa päätöksenteossa tunne ja järki kertovat meille toisiinsa kietoutuneina, mikä on oikein. 

Saattaa olla, että Sauli Niinistön menestys politiikassa perustuu osittain juuri siihen, että hän on oivaltanut ihmisen tajunnan luontaisen toimintatavan ja toteuttaa sitä avoimesti päätöksenteossaan. Riippumatta siitä, hyväksyykö hänen kaikkien päätöstensä sisällön, syntyy vaikutelma aidosta ja itsenäisestä päätöksentekijästä, jonka toiminnassa on vain vähän sijaa ”pelin politiikalle”.
 

Pekka Pihlanto
professori
Turun kauppakorkeakoulu