|
Korkein
oikeus päätyi rankaisemaan televisiotoimittajaa, joka oli
maininnut huomattavassa asemassa olleen virkamiehen naisystävän
nimen ohjelmassaan. Naisystävä oli osallistunut tappeluun virkamiehen
kotona ja saanut siitä sakot. Pääkirjoittaja (HS 27.6.)
näkee tässä oikeutetusti sananvapauden loukkauksen ja katsoo,
että koska nainen osallistui erittäin merkittävään
uutistapahtumaan ja sai siinä yhteydessä rikostuomion hänelle
ei pitäisi antaa tällaista yksityisyyden suojaa.
Toinen esimerkki rikollisen yksityisyyden tarpeettoman pitkälle
menevästä suojelusta on rikosoikeudenkäynneissä yleistynyt
tapa, jonka mukaan syytetty ja jopa syylliseksi todettu henkilö saa
peittää kasvonsa vaatekappaleella. Ainakin aikaisemmin kaupunkien
järjestyssäännöt kielsivät esiintymisen naamioituneena
yleisellä paikalla. Luulisi jo tuomioistuimen arvovallan edellyttävän
asianmukaista ja avointa käyttäytymistä oikeussalissa myös
silloin, kun tiedotusvälineet ovat paikalla.
Nämä tapaukset osoittavat, miten liioiteltu yksityisyyden
suoja on yleistynyt yhteiskunnassa. Samalla on kuitenkin unohdettu, että
yhteiskunnallisesti katsoen vakavaan rikokseen syyllistyminen tai edes
syytteeseen joutuminen sellaisesta ei ole yksityisasia. Yleinen etu, erityisesti
rikollisuuden ennalta ehkäiseminen, edellyttää käsittääkseni
täyttä julkisuutta silloin, kun oikeudenkäyntiä ei
ole julistettu salaiseksi.
Pekka Pihlanto
professori
Turku
|
o AJK kotisivu