Turun Sanomat 12.8.2005
Ympäristöministeriö selvittää, voidaanko asemakaava-asioissa rajoittaa jatkovalitusten tekoa hallinto-oikeuksien ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen (TS 9.8.). Syyksi hankkeeseen esitetään, että asemakaavoja koskevien valitusten käsittely ei ole nopeutunut riittävästi.
Ehdotuksen toteuttaminen kaventaisi merkittävästi kansalaisten oikeusturvaa. Uuden kaavoituslainsäädännön tarkoituksena oli lisätä kuntalaisten vaikuttamista kaavoitusasioissa jopa niin, että kaavoitus tapahtuisi vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa. Tämä ei kuitenkaan näytä toteutuneen. Kaavoitustyö etenee usein kunnan johdon tavoitteiden mukaisesti ilman, että kuntalaisten näkemyksiä otetaan aidosti huomioon. Kaavoituksesta valittavaa kansalaista pidetään kunnissa - ja käynnistetystä selvityksestä päätellen ilmeisesti ympäristöministeriössäkin - kehitystä vastustavana häirikkönä.
Tässä tilanteessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen johtavan valitustien sulkeminen näyttää arveluttavalta oikeusturvan kaventamiselta. Jo pelkkä jatkovalitusmahdollisuuden olemassaolo saattaisi monessa tapauksessa saada kunnat toimimaan varovaisemmin ja tasapuolisemmin.
Kaavoitushankkeita hidastavia valituksia tehdään, koska kansalaiset tuntevat että he eivät ole päässeet riittävästi vaikuttamaan. Kuitenkin tärkein viivytyksiä aiheuttava tekijä on oikeuslaitoksen resurssipula. Niinpä ongelmaa olisikin syytä oikeusvaltiossa lähteä ratkaisemaan voimavaroja lisäämällä, eikä suinkaan kansalaisten oikeusturvaa heikentämällä.
Pekka Pihlanto
professori emeritus
|