|
Helsingin Sanomat 6.8.2008
Valtiotieteiden maisteri Sampo K. Saarinen perää Venäjältä viisumipolitiikkaan vastavuoroisuutta – Venäjä kun ei ole halunnut helpottaa suomalaisten viisuminsaantia (HS 3.8.). Tästä epäsuhdasta huolimatta hän vaatii myös Suomelta viisumipolitiikan lieventämistä ja jopa tämän suuntaista aktiivisuutta EU:n tasolla.
Pienen ja jättisuuren valtion kanssakäyminen on kuitenkin aina pienen maan kannalta ongelmallista. Täysi viisumivapaus Suomen ja Venäjän välillä voisi aiheuttaa maallemme suuriakin haittoja, sillä toivottujen tulijoiden lisäksi saapuisi paljon muitakin. Pienen Suomen onkin parasta pitää rajaliikenteensä kontrolli itsellään, eikä sen kannata harjoittaa ainakaan sallivampaa viisumipolitiikkaa kuin muiden EU-maiden.
Viisumipolitiikan rajoitetutkin lievennykset ovat Suomen kannalta siinä määrin strategisia, että jos niitä aiotaan ryhtyä vakavasti ajamaan, on asiasta syytä tehdä puolueeton tutkimus. Sampo K. Saarinen toteaa, että Ulkopoliittisessa instituutissa ollaan käynnistämässä osittain ulkoministeriön rahoittama tutkimushanke, joka suhtautuu ennakkoluulottomasti viisumivapauteen EU:n ja Venäjän välillä.
Mikä lienee tällaisesta ennakkoasenteesta lähtevän hankkeen todellinen luonne? Ainakaan aidossa tutkimuksessa ei sitouduta etukäteen tietynsuuntaiseen lopputulemaan. Kysymyksessä näyttääkin olevan tarkoitushakuinen selvitys, eikä totuutta etsivä tutkimus.
Viisumikäytäntöjen lieventämisen kaikkia vaikutuksia – niin myönteisiä kuin kielteisiä – olisikin analysoitava erityisesti Suomen kaltaisen pienen rajavaltion kannalta ilman etukäteissitoumuksia. Vasta erisuuntaisten vaikutusten puolueettoman punnitsemisen jälkeen olisi johtopäätösten vuoro. Nyt näytetään lähdettävän viisumivapautta suosivista johtopäätöksistä ja aiotaan etsiä perusteet niiden oikeutukselle. Tätä lähestymistapaa käyttäen toivotut perusteet epäilemättä löytyvätkin.
Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulu
|