Toimittaja Tuomo Lappalaisen artikkeli myttyyn menneestä yliopistouudistuksesta (SK 43/2012) oli paikalleen osunut.
Monet ovat arvostelleet vuosikausia yliopistojen muuttamista yritysmaailman mallien mukaiseksi. Yliopistolaki kruunasi tämän kehityksen. Se toi ulkopuoliset jäsenet hallituksiin. Samalla tutkimuksen ja opetuksen asiantuntemus korvautui talouselämän asiantuntijuudella.
Rehtoreista ja dekaaneista tehtiin riippumattomia "tulosvastuullisia" johtajia ja kollegiaalinen laaja-alaisuus väistyi. Byrokratiaa lisättiin muun muassa ottamalla käyttöön ohjausjärjestelmiä, jotka eivät edes toimi kunnolla. Ne vievät tutkijoiden ja opettajien aikaa joutavaan askarteluun.
Tutkimustulokset kertovat, että suurin osa henkilöstöstä on tyytymätön uuteen yliopistoon. Rehtorit ja muut päättäjät ovat sen sijaan tyytyväisiä. Milloin päättäjät havahtuvat siihen, että uudistus oli kaikkea muuta kuin fantastinen?
Pekka Pihlanto
Professori emeritus, Turku