Päätoimittaja Mikael Pentikäinen peräänkuuluttaa kansakunnan talouden pelastavia toimenpiteitä (HS 2.12.). Yritystemme kilpailukykyä on parannettava ja vältettävä palkkojen yleiskorotuksia. Menojen leikkauksilta ja veronkorotuksilta ei vältytä.
Kaikki vyönkiristystoimenpiteet ovat tarpeen, sillä Euroopan velkakriisi ja sen myötä syntynyt taantuma synkentävät talousnäkymiämme. Jos halutaan tervehdyttämispaketin onnistuvan, työmarkkinoille ja talouteen yleensäkin on luotava luottamuksen henki.
Pieni, mutta tärkeä tekijä tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisivat johtajien maltilliset tulospalkkiot. Jos yritysten johtajat jatkavat runsaiden bonusten nostamista, yrityksen tuloksen sen salliessa, ei nollalinja onnistu työmarkkinoilla – miinuslinjasta puhumattakaan. Johtajien palkat ja palkkiot eivät tosin ole kokonaisuuden kannalta kooltaan merkittäviä, mutta talous ei ole koskaan pelkkää aritmetiikkaa. Erityisesti vaikeina aikoina se on myös suuressa määrin psykologiaa. Luottamus on tunnetusti oleellinen tekijä finanssimarkkinoilla, mutta niin se on työmarkkinoillakin.
Ammattiyhdistysjohtajien ja palkansaajien on erittäin vaikea muuttaa tavoitteitaan mahdollisimman suurten palkankorotusten tavoittelusta palkanalennusten minimointiin. Vallitsevan taloustilanteen tulisi kuitenkin ratkaista, kumpaan suuntaan palkka-akselilla voidaan kulloinkin liikkua.
Jos kuitenkin yhteiskunnassa näyttää olevan vaikeassakin taloustilanteessa rälssisäätyjä, joita talkoot eivät lainkaan koske, suuret joukot kattava positiivinen yhteishenki jää syntymättä. Seurauksena on kaikille osapuolille vahingollinen silmitön kotiinpäin vetäminen, jota tuetaan myös yhteiskuntaa rapauttavin keinoin. Silloin taloutta ei kyetä tervehdyttämään, ja kierre pahenee. Niinpä luottamuksen ja yhteishengen aikaansaamiseksi kaikkien on osallistuttava talkoisiin.
Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku