On outoa, että nykyisin kelpaa myös itsestään selvyys ykkösuutiseksi, jos sen sanoo merkittävässä asemassa oleva henkilö. Pari esimerkkiä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kommentoi sosialidemokraattien heikkoa kannatusta toteamalla, että puheenjohtajan vaihdoksella ei galluplukuja nosteta. Mitä muuta istuva puheenjohtaja voisi asiasta sanoa? Ei hän voisi ryhtyä murentamaan asemaansa toteamalla, että kyllä uusi puheenjohtaja saisi asiat kuntoon. Hyvin mahdollista kuitenkin on, että jos epäonnistunut puheenjohtaja korvattaisiin uudella, kannatus voisi hyvinkin piristyä.
Toinen esimerkki on Nokian entisen toimitusjohtajan Olli-Pekka Kallasvuon haastattelulausunto, jossa hän sanoi että hänen on mahdoton uskoa Stephen Elopin olleen Microsoftin kätyri tai Troijan hevonen. Tällainen hyväuskoinen kommentti olisi ehkä ollut perusteltavissa heti Elopin nimityksen jälkeen. Moni kuitenkin epäili jo silloin, että Elop nimenomaan oli Microsoftin kätyri. Nyt kun Nokian matkapuhelintuotannon siirto Microsoftille on tosiasia, epäilykset ovat toteutuneet. Tätä vahvistaa vielä se, että Elop tuli Microsoftilta, ja palaa kotipesäänsä takaisin.
Selvää on, että hyvin palkittu entinen toimitusjohtaja ei voi ryhtyä arvostelemaan seuraajaansa salaliitosta. On kuitenkin mahdotonta kuvitella, että suuryhtiöissä ei kyettäisi suunnittelemaan tulevia strategisia siirtoja muutamaa vuotta etukäteen - varsinkin kun asia näytti ja näyttää päivänselvältä ulkopuolisistakin.
Ilmeisesti "uutisen" käsite on viime aikoina päästetty väljähtymään. Silloin kun uutista ei tule, ollaan luovia ja tehdään sellainen.
Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).