Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Hoitajat pakolla koronapiikille?

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 4.11.2021

Julkisuudessa on keskusteltu sairaanhoitajien koronarokotuksesta. Kaikki hoitajat – edes vanhuksia ja huonokuntoisia potilaita hoitavat – eivät ole ottaneet koronarokotusta.

Onkin ehdotettu hoitohenkilökunnan pakkorokotuksia. Esimerkiksi THL esittää, että hoitajien kelpoisuutta tehtäväänsä alettaisiin varmistaa rokotuspassilla.

Moni sairaanhoitaja vastustaa pakkoa. Tämä vaikuttaa erikoiselta, sillä hoitoalalla toimivan uskoisi olevan perillä rokotuksen antamasta suojasta ja rokotteiden sivuvaikutusten vähäisyydestä. Tuntuisi myös todennäköiseltä, että alan ihmiset olisivat immuuneja salaliittoteorioille ja huuhaa-tiedolle.

Helsingin Sanomien pääkirjoittaja (3.11.) näkee ongelmaksi sen, että vanhusten hoivakoteihin ei riitä hoitajia, jos rokottamattomat karsitaan. Mutta jos säädettäisiin rokotuspakko, eihän hoitajia karsittaisi, vaan heidät velvoitettaisiin ottamaan rokotus. Lehti siis ennakoi, että rokotuspakkoa ei noudatettaisi?

Pääkirjoittaja toteaa edelleen, että pakko on monesti paras ”muusa”, mutta Suomessa on ajateltu, että rokottamisessa pakko ja sen aiheuttama vastakkainasettelu ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi, ja että tähän ratkaisuun saatetaan päätyä tälläkin kertaa.

Pääkirjoitus päättyy johtopäätökseen, että koronaviruksen kulkua ei voida lopullisesti pysäyttää, joten sitä ei kannata liian suurin oheisvahingoin yrittää.

Vastakkainasettelu ei kuitenkaan liity vain pakkoon, vaan sitä on nyt jo nähtävissä, kun rokotuksen ottaneet paheksuvat rokottamattomien asennetta, joka lisää tartuntoja ja pitkittää epidemiaa. Lisäksi paheksutaan sitä, että rokottamattomat sairastuneet vievät tehohoitopaikkoja, minkä johdosta leikkauksia joudutaan lykkäämään.

On todettava, että vaikka koronaviruksen kulkua ei voida lopullisesti pysäyttää, mahdollisimman laaja rokotuskattavuus pitää viruksen aisoissa ja tartunnat sekä kuolemantapaukset siedettävissä lukemissa.

Yhteiskunnassa esiintyy aina kiistelyä, joka merkitsee vastakkainasettelua erilaisten ryhmittymien kesken. Sitä voidaan kuitenkin pitää normaalina poliittisena ja kansalaiskeskusteluna. Sitä ei siis tarvitse pelätä.

On kohtuutonta verrata vastakkainasettelun lisääntymisen edustamaa ”oheisvahinkoa” rokottamattomuuden varsinaisiin vahinkoihin: väestön sairastumisiin ja jopa kuolemiin. Ne ovat vakavuudeltaan aivan eri luokkaa.

Onkin aivan oikein pitää kansalaisten terveyden ja hengen turvaamistavoitetta ensisijaisena verrattuna kansalaisten vapauteen olla ottamatta koronarokotusta.

Kansakunnan muisti on nähtävästi haalistunut konfliktiaikojen asettamien vaatimusten suhteen. Viime sotien aikana pidettiin kansalaisten oikeuksia rajoittavia määräyksiä luonnollisina, eikä niitä vastaan purnattu. Jokainen ymmärsi yhteishengen merkityksen, eikä pakko aiheuttanut ”vastakkainasetteluja”.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20211105 (20211105)