Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Olemme todella menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan

Turun Sanomat 20.11.2021

Valko-Venäjän johtajan Lukashenkan Puolan rajalla masinoima maahanmuuttajatulva on saanut EU:n uskottavuuskriisiin. Suomessa väitellään siitä, onko meillä lainsäädännölliset ja muut valmiudet torjua vastaava hybridisodankäynnin operaatio, jos sellaisen kohteeksi joutuisimme.

Eräät oikeusoppineet ja poliitikot ovat tähdentäneet, että jos ihmisiä alkaa pyrkiä rajoillemme vaatien pääsyä maahan, heille on aina varattava mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus.

Meidän on kuitenkin vältettävä luomasta mielikuvaa helposta sisäänpääsystä maahan ja muistakin vetovoimatekijöistä, jotka saavat hallitsemattomat ihmisvirrat suuntautumaan tänne. Ruotsi ja Tanska ovat heikentäneet maahanmuuttajille tarjottavia sosiaalisia etuja.

Realistisemmin ajattelevatkin – muun muassa turvallisuusasiantuntijat – korostavat, että siinä tilanteessa kun muiden järjestämä ihmisvirta on karkaamassa meiltä hallitsemattomaksi, ei ole mahdollisuuksia turvapaikkahakemusten vastaanottamiseen, vaan rajat on tehokkaasti suljettava toistaiseksi.

Valko-Venäjän ja Puolan välisestä konfliktista on nähty, että tulijoita on houkuteltu lähtemään paremman elintason perään, ja heille on järjestetty lentomatkoja Valko-Venäjälle. Tulijat ovat myös maksaneet matkoistaan ihmissalakuljettajille.

Valko-Venäjä ei toimi auttaakseen ihmisiä – vaan päinvastoin houkuttelee tulijat tieten tahtoen hädänalaiseen tilaan. Kyseessä onkin Lukasenkalta törkeä ihmisten hyväuskoisuuden hyväksikäyttö. Motiivina on EU:n saattaminen sekasortoon.

Mitään akuuttia turvapaikan tarvetta ei tällaisilla tulijoilla todennäköisesti ole. Ylen haastattelussa lähtömaassa haastateltavien toverit olivat lähteneet matkaan saadakseen "paremman elämän". He aikoivat itsekin lähteä talven mentyä. Haastattelu tehtiin rauhallisissa olosuhteissa katukahvilassa.

Hybridihyökkäyksen mahdollisessa kohdemaassa on kyettävä välttämään hyväuskoisuutta ja naivismia. Tämä edellyttää, että on valmistauduttava ajoissa kaikin tavoin, ennen kaikkea lainsäädäntöä kehittämällä, niin että juridiset valmiudet hyökkäyksen torjumiseen ovat olemassa.

Hybridihyökkäys Suomeen Venäjän taholta on mahdollinen, kuten vuoden 2015 tapaus Lapissa osoittaa. Mitä enemmän lähestymme Natoa, sen todennäköisempi on tällainen operaatio.

EU:lla on ollut vaikeuksia varautua ja toteuttaa vastatoimia aggressioille, joita sen jäsenmaihin kohdistetaan. Kuten presidentti Sauli Niinistö on aivan oikein todennut, olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan. Tämä kovuus ei kuitenkaan tarkoita aseellista vastarintaa.

EU:n eräs perusheikkous onkin se, että yhteisö on luotu rauhanjärjestöksi, ja sen perustamista siivitti melkoinen idealismi, joka ei ole sen toiminnasta suinkaan kadonnut.

Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisissä on jo nähty, että liian pehmeällä ideologialla on vaikea menestyä kovassa ja häikäilemättömässä maailmassa, jota Lukasenkan kaltaiset diktaattorit edustavat.

EU:n ja sen jäsenmaiden olisikin opeteltava osoittamaan tarvittavaa kovuutta tavalla, jota Lukashenka ymmärtää. Lieneekö maamme nykyisellä hallituksessa kykyä ja halukkuutta tähän valitettavaan mutta välttämättömään realismiin?

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20211123 (20211123)