Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Koronarajoituksia on kevennettävä harkiten – epidemia ei ole vielä ohi

Turun Sanomat 01.02.2022

Korona-aikaa on kestänyt parisen vuotta, ja se tuntuu yhä useammasta ikuisuudelta. Monet ovat halunneet jo pitkään lievennyksiä rajoituksiin ja jopa niiden poistamista.

Terveysviranomaiset arvioivatkin, että epidemian huippu on jo ohitettu, ja nyt on ryhdytty keventämään rajoituksia.

Uusien koronavirustartuntojen määrä näyttää kuitenkin edelleen varsin huolestuttavalta, vaikka sairaalahoidossa olevien määrän kasvu onkin pysähtynyt. Ja voiko kukaan olla varma, ettei epidemia ala pian taas voimistua esimerkiksi uuden virusvariantin myötä?

Tuntuu kuitenkin siltä, että päättäjillä ja terveydenhoitoviranomaisilla ei ole suurtakaan halua varautua kriisin pahenemisen varalta. Puuttuuko meiltä kriisitietoisuutta?

Sen sijaan, että rajoitusten keventämisen ohella varauduttaisiin samalla myös pahempaan käänteeseen, halutaan vain kiiruhtaa normaalitilanteeseen heti kun hiukankin näyttäisi valkenevan. Moni toimiala toki kärsii rajoituksista, joten luonnollisesti esiintyy halua päästä rajoituksista eroon.

Koronavirusepidemian aikana päättäjät ja asiantuntijat ovat hallitusta myöden tehneet virhearvioita, ja ne voivat tehdä niitä edelleenkin. Pääministeri kiiruhti jo kerran julistamaan ennenaikaisesti yhteiskunnan avatuksi sekä kehotti ihmisiä elämään ja kokemaan. Ja niin hän teki itsekin.

Esimerkiksi valmiuslain käyttöönoton sallivat pykälät olisi viisasta saattaa voimaan heti, että tilanteen mahdollisesti huonontuessa niin, että hallituskin sen huomaa, voitaisiin viipymättä ryhtyä tehokkaisiin torjuntatoimenpiteisiin.

Esimerkiksi Sveitsissä varaudutaan tilanteeseen ottamalla käyttöön rokotuspakko, ja Ranskassa pakko koskee hoitohenkilökuntaa sekä palomiehiä. Suomessa ei vastaavaan pystytä. Meillä jo koronapassi tai rokotuspassi on ollut soutamisen ja huopaamisen kohteena. On mietitty kansalaisten yhdenvertaisuutta ja yksilön vapauksia.

Yksilön vapaus olla ottamatta rokotusta merkitsee tosiasiallisesti 'vapautta' saattaa muita kansalaisia sairastumisen vaaraan. Vaikka rokotettukin voi saada tartunnan ja tartuttaa muita, se on heillä harvinaisempaa kuin rokottamattomilla.

Koronapassin vaatiminen ei merkitse syrjintää, Jos kansalainen jättää tieten tahtoen ja ilman lääketieteellistä perustetta rokotuksen ottamatta, hän asettuu vapaehtoisesti asemaan, jossa yhteiskunta voi kohdella häntä muiden kansalaisten suojelemiseksi eri tavoin kuin rokotettuja.

Meillä on epävarmuus tarvittaviin varautumistoimenpiteisiin ryhtymisessä muodostunut jo maan tavaksi. Hallituksen pitäisikin toimia jämäkämmin, eikä taipua kovaäänisten vaikuttajien tahtoon.

Pohdittaessa koronatilanteeseen varautumista ja kansalaisten suojelemista on syytä käyttää harkintaa, ja välttää perusteetonta optimismia. On myös pyrittävä ottamaan kaikki tilannetekijät huomioon.

Erityisesti pitää muistaa, että terveys ja elämä ovat inhimilliseltä kannalta katsoen tärkeimmät. Meidän ei pidä ajatella vanhojen roomalaisten kyyniseen tapaan: Merenkulku on välttämätöntä, eläminen ei.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus