Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Onko Venäjällä selvä suunnitelma Ukrainassa?

Uusi Suomi 18.2.2022

'Venäjän toiminta Ukrainan rajan tuntumassa vaikuttaa soutamiselta ja huopaamiselta. Esimerkiksi ilmoitetaan, että joukkoja on vähennetty, kun tiedustelutietojen mukaan niitä on tuotu lisää.

Hämäys ja harhaanjohtaminen kuuluvat Venäjän käyttämään keinovalikoimaan. Kuitenkin yleensä lännessä oletetaan, että kaiken taustalla on selvät suunnitelmat tavoitteista ja niiden toteuttamisen keinoista.

Perustavoite taustalla on tietenkin liittää Ukraina Venäjän vaikutuspiiriin ja estää sen lähentyminen länteen ja erityisesti liittyminen Natoon. Mutta kuinka pitkälle Venäjä uskaltaa ja katsoo voivansa mennä, lienee koko ajan avoin kysymys. Asiassa edetään – ja peräännytään – tilanteen mukaan. Koetellaan kepillä jäätä.

Vaikka Putinilla on viimeinen sana tärkeissä päätöksissä, hänellä on toki avustajakuntansa, jolta hän ottaa vastaan neuvoja ja ideoita. Avustajakunnassa voi esiintyä erilaisia kantoja, mikä osaltaan tekee Venäjän toiminnan nykiväksi ja epäjohdonmukaiseksi. Ja tähän päälle tulee vielä tarkoituksellinen hämäys.

Suora hyökkäys Ukrainaan on tietenkin suunnitelmissa. Suomalaisen sotilasasiantuntijan mukaan Venäjällä on täysi sotilaallinen valmius aloittaa hyökkäys milloin tahansa, ja tietyt merkit viittaavat siihen, että hyökkäys on oikeasti alkamassa (IL 17.2.).

Hyökkäys ei ole vielä alkanut (Itä-Ukrainassa on tosin koettu kranaatti-iskuja separatistien taholta), sillä se ei ole Venäjällekään pieni asia: he tietävät rajan ylityksen lopullisuuden. Paluuta ei ole ainakaan kovin pian, ellei sitä ennen saavuteta selviä ja konkreettisia voittoja.

Niin kauan kuin rajaa ei ole ylitetty, on mahdollista kasvojaan menettämättä julistaa haluttaessa ”sotaharjoitukset päättyneiksi” – tai toisaalta pitkittää vallitsevaa jännitystilaa niin kauan kuin se vaikuttaa hyödylliseltä. Sen jälkeen kun diplomaattisia voittoja on saatu tarpeeksi tai niitä ei arvioida enää saatavan, peli voidaan kasvot säilyttäen viheltää poikki.

Jos raja kuitenkin ylitetään, sitä seuraavien taistelujen menestys on epävarma. Vaikka sotilaallista menestystä tulisikin, suuret omat tappiot saattavat alkaa herättää vastareaktioita kotirintamalla.

Vuonna 2014 Venäjä kielsi osallistuvansa taisteluihin Ukrainassa, mutta venäläinen Sotilaiden äidit -järjestö todisti toisin. Tällaisia ääniä voi varsinkin taistelujen pitkittyessä tulla, ja ne alkavat jäytää sodan uskottavuutta ja Putinin asemaa.

Rintamallakin voi tulla eteen monenlaisia yllätystekijöitä: koronaepidemia saattaa alkaa raivota joukkojen keskuudessa, ukrainalaisten vastarinta ehkä yllättää tehokkuudellaan, länsimaiden reaktiot voivat olla odotettua tehokkaampia, jne. Ei myöskään voida olla varmoja siitä, miten Venäjän armeijan sotilaat suhtautuvat samaa kieltä puhuvien ukrainalaisten ampumiseen…

Siksi kriisi saattaakin pysyä vielä pitkään vireillä suunnilleen nykyisen kaltaisena. Toisaalta, kukaan ei tiedä, mitkä ovat tarkkaan ottaen Putinin arvot ja kuinka paljon hän on valmis riskeeraamaan niiden toteuttamiseksi.

Mahdollistaa on myös, että Itä-Ukrainassa tehdään lisää iskuja, jotka laajenevat tarkoituksella tai vahingossa täysimittaiseksi sodaksi.

Kaiken kaikkiaan, suuri epävarmuus vallitsee, eikä kukaan pysty ennustamaan, mitä tapahtuu ja milloin.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on turkulainen professori emeritus