Elinkaarihypoteesi [ccc]

Viimeisenä vaiheena tulokäsitteen laajentamisessa on elinkaarihypoteesi. Siinä odotettavissa oleva tulokin otetaan huomioon.

Sen ovat lähdetietojen mukaan ensimmäisenä esittäneet Ando ja Modigliani (Modigliani Kööpenhaminan Makromalliseminaarista 198410 -AJK).
Elinkaarihypoteesin mukaan kulutukseen ei vaikuta ainoastaan samanaikainen tai aikaisempi tulo, vaan myös tuleva tulo.
Ensi näkemältä tämä saattaa tuntua varsin utopistiselta, mutta tarkemmin ajatellen asia onkin päivänselvä.
Ainoa hankaluus on tulevan tulon mittaaminen. Miten se voisi tapahtua?

Eipä mennä asioiden edelle.
Jospa sittenkin ensin perustelisit itse periaatteen. Ei se niin päivänselvä ole.

Ajatellaanpa kahta nuorukaista, jotka juuri ovat lopettaneet koulunsa ja astuvat elämään. Toinen ei ole lainkaan menestynyt koulussa ja joutuu sen vuoksi etsimään työtä mitä saa. Toinen taas on osoittanut huippukyvykkyyttä jo koulussa ja parhaat opintopaikat ovat hänelle avoimena. Hän on juuri päässytkin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Kumpikin menee pankinjohtajan puheille. Lainaa pitäisi saada elämän aloittamiseen.

odotuks

Miten pankinjohtaja suhtautuu? Luultavasti myönteisemmin lahjakkaan pojan toiveisiin kuin elämän kääntöpuolelle joutuneen toiveisiin. Emmekä voi siitä pankinjohtajaa moittia. Niin me itsekin tekisimme. Siis tulevaisuuden näkymät vaikuttavat kulutusmahdollisuuksiin. Vaikutus ei koske vain rahansaantia eli reaalisia kulutusmahdollisuuksia vaan myös asenteita. 'Lääkikseen' päässyt itsekin asennoituu elämäänsä kuin puolivalmis tohtori. Ja kulutus on sen mukaan.

Mutta miten mallissa voidaan mitata tuleva tulo?
Soitapa tilastokeskukseen ja pyydä tulevan tulon aikasarjaa. Luuletko saavasi?

Enpä tosiaan. Mutta kikat on tähänkin keksitty. Eikö vain meistä jokainen ole joskus jo mummon sylissä istuessaan haaveillut, että jos mummo olisi nuorena tyttönä hoksannut panna satasen tilille, niin nyt olisi niin ja niin paljon rahaa. Voitaisiin ostaa vaikka talo. Korkoa olisi kertynyt aivan hirveästi. Siis nykyinen pesämuna tuottaa korkoa pitkälle tulevaisuuteen.
Asia voidaan ajatella myös nurinpäin: tällä hetkellä olemassa oleva talletus on ikäänkuin kaikkien tulevaisuuden tulojen diskontattu nykyarvo. Siispä liitetään kulutusfunktioonkin talletusten reaaliarvo markkeeraamaan tulevaa tuloa.
Varmaan itse kukin meistä kuluttaisi eri tavoin jos pankissa olisi miljoonan markan talletus vaikka tulot olisivatkin täsmälleen samat kuin naapurilla, jolla miljoonaa ei ole.

Näiden sinänsä mikrotason perusteluiden jälkeen rohkenemmekin liittää makrotason kulutusfunktioon lisäselittäjäksi reaalitalletukset, jotka saadaan kun nimellistalletukset jaetaan kutuksen deflaattorilla eli kuluttajahinnoilla.

Elinkaarihypoteesin mukainen kulutusfunktio

C = a + b Y + d C1 + e D/P

missä

C = yksityinen kulutus
Y = kuluttajien käytettävissä oleva tulo
C1 = viivästetty kulutus
D = nimellistalletukset
P = hintataso

Tuleva tulo Suomen kansantalouden kulutusfunktiossa

CEPF = 5.9 + .62 YDPF + .19 CEPF1 + .24 DETF  R2 = .998 
 t     3.7   6.5        1.8         6.5       DW = 2.03

mrd 1985 mk                                        1989 
YDPF yksityinen käytettävissä oleva tulo          218.5 
CEPF yksityiset kulutusmenot                      218.2 
DETF reaalitalletukset                            165.5

Ja hokkus pokkus, se onnistui.

Selitysaste kohosi entisestään.
Kaikki parametrit ovat tilastollisesti merkitseviä t-arvolla mitattuna.

Tästä lyhyen tähtäyksen tulkinta on, että tulojen muutos (mrd) markalla kasvattaa kulutusta .62 (mrd) markalla. Ja talletusten kasvu (mrd) markalla lisää kulutusta .24 (mrd) markalla.
Pitkän tähtäyksen vaikutukset saadaan jakamalla nämä parametrit luvulla (1-.19 = .81) kuten edellä näimme. Saadaan pitkän tähtäyksen tulovaikutukseksi eli rajakulutusalttiudeksi tulojen suhteen .62/.81 = .76 ja rajakulutusalttiudeksi talletusten suhteen .24/.81 = .30.
Tietenkin voimme laskea myös vastaavat joustot, jotka ovat eri suuret eri vuosille, kuten aina lineaarisen funktion joustot.

Elinkaarihypoteesin mukaan kulutuspäätös on kuin suunnitelma,

jossa aina lähdetään olemassa olevien voimavarojen pohjalta, mutta tähdätään kuitenkin tulevaisuuteen. Sunnitelma voi kattaa pitkänkin aikajakson. Sitä tarkistetaan jatkuvasti uusien näkymien ja olemassa olevien resurssien mukaan.

SUOKOK aikasarjaregressiopaketti

Kokeile tietokoneohjelmaa!
SUOKOKZZ.exe	Yksityinen kulutus ja tulohypoteesit
Ohjelmapaketin tallennus kansioon c:\tmp Kaksoisnäpäytä SUOKOKZZ Kaksoisnäpäytä SetupKOK.bat WREGAJK.EXE on käytetävissä hakemistossa c:\ajk\kok Käytettävissäsi on KULUTUS.REG tiedosto

Tutustu

keskeisiin kulutusta koskeviin hypoteeseihin. Voit kokeilla niiden estimointia WREGAJK tietokoneohjelmalla. Se lähtee liikeelle REG tiedostosta, johon kaikkien neljän hypoteesin (Keynesin perus + kolme varianttia) mukaiset yhtälöt on jo istutettu valmiiksi.

Asko Korpela 19990210 (19990127) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu