H05.3 = SOLAJKC-tietokoneohjelma ennustaa melko hyvin kansantalouden kehitystä Suomessa lähimenneisyyden valossa. Sopivat teoriat valitsemalla päästään pieneen keskivirheeseen.
SOLAJKC-malli on vuosien saatossa ennustanut talouden kehitystä useimmiten lähes yhtä hyvin kuin suurten tutkimuslaitosten vastaavat mallit. Onpa tämä malli tuottanut joskus jopa paremman ennusteen kuin isoveljensä.
AJK: SOLAJKC ei ennusta mitään. Se on malli jolla selitetään menneisyyttä, eikä sitäkään 'tosissaan', tarkoitetaan vain demonstroida periaatetta 'kaikki riippuu kaikesta' ja teorian vaihtamisen merkitystä. Ei missään tapauksessa pysty kilpailemaan 'isoveljensä' kanssa.
H05.4.2 = Mallin laadinnassa on päätettävä, mitkä muuttujat ovat endogeenisiä eli tavoitemuuttujia ja mitkä ovat eksogeenisiä, ulkopuolelta annaettuja muuttujia, jotka vain sijoitetaan yhtälöryhmiin.
Näin ei oikein voida sanoa: Eksogeeniset ovat mallin kannalta yhtä tärkeitä kuin endogeenisetkin, niitä ei vain sijoiteta malliin, vaan malli laaditaan 'pilkkomalla' kokonaisuus osiin. Osalle näistä osista voidaan antaa talousteoreettinen selitys, muodostaa (käyttäytymis) yhtälö selittämään muuttujaa (esim. kulutus); taustalla on kuluttajien päätöksenteko. Osalle kokonaisuuden osista ei voida antaa talousteoreettista selitystä, vaan takana on esim poliittinen päätöksenteko (julkinen kulutus), päätös tehdään keskitetysti: päätetään näin, mutta voitaisiin päättää toisinkin, riippumatta talousprosessista. On myös sellaisia eksogeenisia, jotka vaikuttavat suuresti talousporsessiin, mutta joihin talousprosessi ei vaikuta, esim. luonnonolosuhteet, väestön kasvu jne; ne eivät ehkä ole edes osiinsa jaetun kansantalouden rakenneosia kuten julkinen kulutus tai verotus, mutta silti vaikuttavat.
Oleellista on sen seikan mieltäminen, että mallin pätevyys riippuu käytetystä teoriasta:
kun vaihdat teoriaa, malli antaa erilaisen tulostuksen, jota voidaan verrata havaintoihin, jos laskelmat tehdään havaintojakson aikana.
Oikeastaan kysymys ei ole parhaasta teoriasta,
vaan parhaasta harjoitustehtävän tekijän löytämästä teoriayhdistelmästä. Mitään absoluuttisesti parasta teoriaa ei edes ole olemassa.
Operationaaliset vastikkeet ovat teoreettisten muuttujien numeerisia arvoja tiettynä ajanjaksona.
Ei noin voida sanoa, vaan operationaaliset vastineet ovat teoreettisten käsitteiden käytännön sovelluksia.
Ei ole käsitettä pysyväistulo (vastaavaa havaintomateriaalia), mutta sen operationaalinen vastine on viivästetty kulutus; se 'hoitaa pysyväistulon tehtävän'. Samoin talletukset on tulevan tulon operationaalinen vastine.
"Sitten kun eri teorioiden merkitys on tunneilla selitetty paremmin, johtopäätöksetkin ovat mahdollisia. "
Näin on, eli ehkä tähän harjoitukseen kannattaa palata myöhemmin.
Minulla oli vaikeuksia varastokansion kanssa, se ei nimittäin suostunut tallettamaan työtäni, vaan jouduin tekemään sen uudestaan. ONNEKSI olin kirjoittanut kaikki käsin ylös. En nimittäin liikaa luota tietokoneisiin ja niiden "kaikkivoipaisuuteen"... Nämä ikkunat eivät toimi! On nimittäin aika raivostuttavaa katkoa rivejä jotta teksti näyttäisi järkevältä ja saapuisi oikean näköisenä oikeaan paikkaan.
Valitan heikkouksia. Olen tänään tosissani etsinyt ratkaisua katkeamattomien rivien ongelmaan, mutta en sitä ole keksinyt. Käsitykseni mukaan on Visual Basicin (Wregajk) ongelma.
Yksi ratkaisu on tehdä esim Wordilla S05xxxxx.DOC tiedostoon koko homma ja lähettää se tavallisena sähköpostina. Jotkut tekevät niin. Minun kannaltani yhtä hyvä kuin 'nämä ikkunat'
H05.5 = Kuten jo moni muukin on vissiin todennu, pieniä ongelmia on ollut ohjelmien käytössä. Muuten ei mitään ihmeempiä probleemia ole ollut. Onko ohjelmaa mahdollisuus muokata sellaiseksi että saisi perushypoteesin sisältävän vaihtoehdon ja itse valitun parhaan hypoteesin antamat tulosteet vierekkäin, jolloin olisi suoraan mahdollista vertailla niitä keskenään.
Ehdottomasti: en vain enää tätä 'höyryversiota' malta ruveta peukaloimaan. Samantapainen ohjelma on mielessä varsinaisen AJKA mallin pohjalta Windows versiona juuri tuohon tapaan: koko iso malli toimii taustalla, mutta huomio keskitetään käyttäjän toiveiden mukaan milloin mihinkin yksityiskohtaan.
971014 Höyryversiota peukaloitu, niin että käyttö on melko mukavaa.
H05.5 = Internetin käyttäminen harjoitusten tekemiseen vaikeahkoa, mutta erittäin hyödyllistä, kun siihen tottui. Tämä lähetys (toivottavasti?) onnistui kolmannella yrittämällä.
Tarkoitus olisi, että ensimmäisellä. Opettajan päässä systeemi pitää itse vastaukset järjestyksessä harjoitustehtävittäin. Jos tehdään useassa osassa, olisi hyvä panna tyhjiksi jääviin kenttiin huomautus: tehty aikaisemmin tms. Tietenkin näkyy myös tyhjästä kentästä, että se on joko jo tullut tai vielä tulossa.
H05.5 = Tämä oli hyödyllinen harjoitus, mutta melkoisen vaativa ensimmäiseksi tehtäväksi. Esimerkiksi erilaisia kulutus- ja investointifunktioita oli aika hankalaa selittää maaliskuun alussa. Tämä saattaisi sopia hyvin eräänlaiseksi kertaustehtäväksi esimerkiksi siinä vaiheessa, kun harjoitus yhdeksän on tehty. Ainakin itse tarvitsin kirjasta lukuja 5-9 melkoisen paljon.
H05.5 = Kysymykseen 7 en ainakaan vielä ole löytänyt vastausta, eikä sitä mielestäni ole selitetty tunnillakaan.
AJK: Esimerkkejä
teoreettinen käsite | operationaalinen vastine |
EU-maiden bruttokansantuotos tuleva tulo |
maailmantalouden ostovoima talletukset |
Kysymys 10 oli tylsä. - AJK: Taitaapa itse asiassa ollakin.
Palautteesta kiitokset. Se helpottaa ja auttaa sekä sivujen että tehtävien tekemistä!
Asko Korpela 971014 (970318) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)
[ccc]