5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi

H05 Harjoitustehtävä o Makroteoria ja Suomen kansantalous
Kansantalouden kurssit o AJK kotisivu

5.1 Mikä on taloudellinen malli?
5.1.1 Mallin rakenne
5.1.2 Mallin luonne
5.2 Simultaanisuus ja tasapaino
5.2.1 Endogeeniset muuttujat
5.2.2 Ratkaisuarvot
5.2.3 Komparatiivinen statiikka ja dynamiikka
5.3 Mallin rakenteellinen lähtökohta
5.3.1 Kansantalouden tilinpito
5.3.2 Huoltotaseidentiteetti
5.4 Kansantalouden mallin rakentamisen vaiheet
5.4.1 Mallin idea
5.4.2 Yleinen funktiomuoto ja rajoitukset
5.4.3 Mallin parametrimuoto
5.4.4 Muuttujien operationaaliset vastineet
5.5 Makromallin kertoimien laskeminen
5.5.0 REGAJK ohjelman käynnistys
5.5.1 Muuttujien poimiminen tietokannasta
5.5.2 Mitä muunnoksia voidaan tehdä?
5.5.3 REGAJK keskustelu
5.6 Valmis malli
5.6.1 AJKCT malli
5.6.2 Mallin laajempi versio AJKCB

Tärkeitä yksityiskohtia:
Kansantalouden tilinpito
AJKCB mallin teoria
Suomen ekonometriset mallit
Yhteenveto
Sisällysluettelo
Keskustelukysymyksiä

Tietokoneohjelmat:
Opintokirjannumerotiedosto OPNOREZZ
Makromallin estimointi SUOREGZZ

5.1 Mikä on taloudellinen malli?

Taloudellinen malli

on matemaattinen yhtälöryhmä, joka kuvaa talouden tärkeitä piirteitä.

5.1.1 Mallin rakenne

1 Käyttäytymisyhtälöt kulutusfunktio
2 Tasapainoehdot tarjonta = kysyntä
3 Määritelmät käytettävissä oleva tulo
4 Tekniset suhteet tuotantofunktio
5 Institutionaaliset maksimiluotto lailla

Endogeeninen:

tavoitemuuttuja, tavoitearvo, ristiriidassa keskenään.

Eksogeeninen:

instrumentti, päätäntävaltaa

Tieteellinen tarkastelu:

selitettävä ja selittäjiä.

Matemaattinen:

riippuva ja riippumattomat.

Mosaiikista kokonaiskuvaksi

5.1.2 Mallin luonne

Taloudelliset mallit 'todellisuuden' analogioita.

Miten taloudellinen malli rakennetaan?

Kansantalouden piirteistä kirjoitetaan matemaattinen yhtälöryhmä.
Mallin pätevyys (hyvyys) eli validiteetti

testataan empiiristen tosiasioiden perusteella
makromallin validiteetilla ei ole mitään yksiselitteistä testiä.

5.2 Simultaanisuus ja tasapaino

Mitä simultaanisuus tarkoittaa?

Simultaaninen = samanaikainen

5.2.1 Endogeeniset muuttujat

Mallin ratkaisu = tasapaino:

endogeenisten arvot, jotka toteuttavat koko mallin (= pitävät paikkansa koko mallissa) samanaikaisesti.

ESIMERKKI:

kulutuskysyntä - tuotanto - tulonmuodostus - kulutuskysyntä

kulutuskysyntä vaikuttaa tuloon, tulot kulutuskysyntään

5.2.2 Ratkaisuarvot

Kansantalous on tasapainossa, kun kaikki muutospyrkimykset neutraloituvat.

Mallin keskeinen idea on todellisuuden yksinkertaistus.
Mallin käyttäytymisyhtälöt kuvaavat suunniteltua tai haluttua käyttäytymistä.
Toteutumiselle todennäköisyys, ennusteille luotettavuusrajat.

Mosaiikista kokonaiskuvaksi

5.2.3 Komparatiivinen statiikka ja dynamiikka

Staattinen analyysi:

tasapaino.

Komparatiivinen statiikka:

tasapainotilojen vertailu.

Dynaaminen analyysi:

siirtyminen tasapainotilasta toiseen

1 Päästäänkö uuteen tasapainoon?
2 Kuinka nopeasti?
3 Mitä tietä?

Työvälineenä tietokone.

Mitä hyötyä on tasapainotilojen vertailusta?

Muutos eksogeenisessa muutujassa:

muutoksia endogeenisissa muuttujissa.
tasapainotiloja vertaillaan muutosten suhteen.
eksogeenisissa muuttujissa talouspolitiikan instrumentteja.
aitoja päätöksiä, seurauksista ollaan kiinnostuneita.

Mikä on valitun politiikan vaikutus ja luonne?
Millä politiikalla päästään tavoiteltuun tulokseen?

Mosaiikista kokonaiskuvaksi

5.3 Mallin rakenteellinen lähtökohta

5.3.1 Kansantalouden tilinpito

kansantalouden rakenteen määrittely
mistä osista kokonaisuus muodostuu
kuka asioista päättää?
tilastotiedot ristiriidattomiksi.

Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.3 Mallin rakenteellinen lähtökohta

5.3.2 Huoltotaseidentiteetti

Tarjonta on jaettu kahtia:

1 Kotimainen tarjonta (bruttokansantuotos)
2 Tuonti

Kysyntä on neljässä osassa:

1 Yksityinen kulutus
2 Julkinen kulutus
3 Pääomanmuodostus
4 Vienti

Tulonmuodostuksen teorian perusteet näillä käsitteillä.

Laajennus: 50 tai 100 tai 200 kansantalouden keskeistä muuttujaa

Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.3 Mallin rakenteellinen lähtökohta

5.4 Makromallin rakentamisen vaiheet

5.4.1 Mallin idea

1 Q = C + I + G + X - M
2 Y = C + G + S + Z
3 I = S + Z + D - F
4 Y = C + T - R + S
5 T = G + R + Z
6 X = M + F

Kansantalouden tilinpito

määritelmäyhtälöiden tulee pitää paikkansa myös koko kansantaloutta kuvaavassa mallissa.
käyttäytymisyhtälöt kuvaavat taloudellista käyttäytymistä ja päätöksentekoa.

Yksityinen kulutus C riippuu käytettävissä olevasta tulosta

YD (= Y - T + R = Q - D - T + R).

Pääomanmuodostus I riippuu tuotannon tasosta Q.
Verotus T ja bruttokansantuotos Q: tekninen suhde.

Q	= C + I + G + X - M	tasapaino: kysyntä = tarjonta
C	= C(YD)	kulutus
I	= (Q)	pääomanmuodostus
T	= T(Q)	verotus
YD	= Q - D - T + R	tulon määritelmä
Z	= T - G - R	julkinen säästäminen
S	= I - Z - D + F	yksityinen säästäminen
F	= X - M	ulkomaantasapaino

viisi yhtälöä ja viisi endogeenista muuttujaa: C, I, T, Q, ja D.
instrumenttimuuttujat: julkinen kulutus G tulonsiirrot yksityisille R.
rahapolitiikan instrumentti: luotonanto CR.
muuttujat Z, S ja F eivät vaikuta muuhun malliin.

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.4 Makromallin rakentamisen vaiheet

5.4.2 Yleinen funktiomuoto ja rajoitukset

Q	= C + I + G + X - M
C	= C(YD)	0<C'(YD)<1
I	= I(Q,CR)	I_Q > 0, I_CR > 0
T	= T(Q)	T'(Q) > 0
YD	= Q - D - T + R

5.4.3 Mallin parametrimuoto

Q	= C + I + G + X - M
C	= a₁ + b₁ C1 + c₁ YD	b₁,c₁ > 0
I	= a₂ + b₂ Q + c₂ (Q1-Q2) + d₂ (CR-CR1)	b₂,c₂,d₂ > 0
T	= t Q	0 < t < 1
YD	= Q - D - T + R

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.4 Makromallin rakentamisen vaiheet

5.4.4 Muuttujien operationaaliset vastineet

Endogeeniset                        1989 mrd mk 
 C Yksityinen kulutus                256.0 CEPC 
YD Käytettävissä oleva tulo          299.9 YDCC 
 I Bruttopääomanmuodostus            149.9 IGCC 
 T Verosumma                         158.3 TAAC 
 Q Bruttokansantuotos                495.4 QGDC

Eksogeeniset 
CR Luotonanto                        354.1 CRTC 
 G Julkinen kulutus                   98.0 CEGC 
 X Tavaroiden ja palvelusten vienti  117.1 XGSC 
 M Tavaroiden ja palvelusten tuonti  125.5 MGSC 
 R Tulonsiirrot yksityisille          36.3 RGCC

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.4 Makromallin rakentamisen vaiheet

5.5 Makromallin kertoimien laskeminen

Opintokirjannumerotiedosto OPNOREZZ o Makromallin estimointi SUOREGZZ

5.5.0 REGAJK ohjelman käynnistys

5.5.1 Muuttujien poimiminen tietokannasta

5.5.2 Mitä muunnoksia voidaan tehdä?

5.5.3 Yhtälöiden määrittely ja tulostaminen

regressiolaskelmat yhtälö kerraltaan ruutuun. 
täydellinen tulostus REG tiedostoon.

REGAJK AJKCT.REG Asko Korpela 90-06-08 23:59
{ AJKCT001.REG 1 (63-88) } 
CEPC := { Yksityiset kulutusmenot, arvo                        mrd mk }
 + 1.2  { * CNST   2.9 sarja ykkösiä vakiotermin laskemiseksi         }
 + 0.5577 * CEP1 { 7.2 viiv kulutus                          (CEPC)-1 }
 + 0.4250 * YDCC { 6.9 Käytettävissä oleva tulo                mrd mk } 
                  { t  RR 0.9996  DW 0.62  SD 1.3          (900609) } ;

{ AJKCT001.REG 2 (63-88) } 
IGCC := { Bruttopääomanmuodostus                               mrd mk }
 + 2.0  { * CNST   2.6 sarja ykkösiä vakiotermin laskemiseksi         }
 + 0.1552 * QGDC {  12 Bruttokansantuote markkinahintaan, arvo mrd mk }
 + 0.6737 * DQG1 { 5.7 BKT:n viivästetty muutos              (DQGD)-1 }
 + 0.3394 * CRTD { 5.6 luottokannan muutos                    D(CRTC) }
                  { t  RR 0.9950  DW 1.43  SD 2.2          (900609) } ;

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.5 Makromallin kertoimien laskeminen

5.6 Valmis malli

Ohjelmatiedostojen kopiointi työasemaan:
Opintokirjannumerotiedosto OPNOREZZ o Validiteettiohjelma SUOSOLZZ

5.6.1 AJKCT malli

Q	= C + I + G + X - M
YD	= Q - D - T + R
C	= 1.2 + .56 C1 + .43 YD
I	= 2.0 + .16 Q + .67 (Q1-Q2) + .34 (CR-CR1)
T	= t Q

Endogeeniset muuttujat                 1989 mrd mk 
 Q = Bruttokansantuotos                 495.4 QGDC 
YD = Käytettävissä oleva tulo           299.9 YDCC 
 C = Yksityinen kulutus                 256.0 CEPC 
 I = Bruttopääomanmuodostus             149.9 IGCC 
 T = Verotulot                          158.3 TAAC

Ennaltamäärätyt muuttujat 
 G = Julkinen kulutus                    98.0 CEGC 
 X = Tavaroiden ja palvelusten vienti   117.1 XGSC 
 M = Tavaroiden ja palvelusten tuonti   125.5 MGSC 
 R = Tulonsiirrot                        36.3 RGCC 
 D = Poistot                             73.5 DFAC 
C1 = Viivästetty yksityinen kulutus     256.0 CEPC 
CR = Luottokanta                        354.1 CRTC 
 t = Veroaste                            32.0 TAAR

5.6.2 Mallin laajempi versio AJKCB

Q	= C + I + G + X - M
C	= 1.2 + .55 C1 + .43 D
I	= 2.1 + .14 Q + .72 (Q1-Q2) + .51 (CR-CR1)
K	= .957 K1 + I/P
T	= TR * Q
Y	= Q - DF
D	= Y - T + R
M	= 0.1 + .28 Q
EK	= - 215 + .86 EK1 + .17 AW
EM	= 1019 QF^.⁵⁰ K^-.29
U	= EK - EM
W%-N%	= 1.3 + .064 EK/U + .072 P%
P%	= 2.7 + .47 W% + .22 PM% - .35 L%
QF	= Q/P
L%	= 100 (QF/EM-QF1/EM1)/(QF1/EM1)

Endogeeniset,                      mrd mk 1989 
 Q = Bruttokansantuotos             495.4 QGDC 
 Y = kansantulo                     422.0 YNCC 
 D = käytettävissä oleva tulo       299.9 YDCC 
 C = yksityinen kulutus             256.0 CEPC 
 I = pääomanmuodostus               149.9 IGCC 
 K = pääomakanta, mrd 80 mk        1281.2 KFAF 
 T = verotus                        158.3 TAAC 
 M = tuonti                         125.5 MGSC 
EK = työvoiman tarjonta, 1000 mtv    2559 EMPK 
EM = työllistetty työvoima, 1000 mtv 2470 EMPT 
 U = työttömyys, 1000 htv              89 UNMT 
W% = palkankorotusprosentti           8.8 WARC 
P% = hintojen nousuprosentti          6.7 QGDP 
L% = tuottavuuden nousuprosentti      3.5 LPDR 
QF = bruttokansantuotos, mrd 80 mk  394.3 QGDF

Eksogeeniset,                      mrd mk 1989 
 G = julkinen kulutus                98.0 CEGC 
 X = vienti                         117.1 XGSC 
 R = tulonsiirrot                    36.3 RGCC 
CR = luotonanto                     354.1 CRTC 
AW = työikäinen väestö               3350 AGEW 
N% = tupoprosentti                    5.7 WRNI 
PM% = tuontihintojen nousuprosentti   5.3 MGSP 
TR = veroaste                        32.0 TAAR 
DF = poistot                         73.5 DFAC

Käyttäytymisyhtälöt: C, I, M, EK, W%-N%
Tasapainoehdot: Q, U
Määritelmät: Y, D, QF, L%
Tekniset suhteet: K, EM
Institutionaalinen suhde: T

Tavoitemuuttujia: Q (QF), U, P, X-M
Talouspolitiikan instrumentteja: G, TR, R, CR, N%

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi o 5.6 Valmis malli

Kansantalouden tilinpito

1. Bruttokansantuotos ja sen käyttö 
Bruttokansantuotos         +Q 495 Yksityinen kulutus     +C 256 
                                  Bruttopääomanmuodostus +I 150 
                                  Julkinen kulutus       +G  98 
                                  Vienti                 +X 117 
                                - Tuonti                 -M 125 
Bruttokansantuotos         =Q 495 Bruttokansantuotos     =Q 495 


2. Kansantulo 
Bruttokansantuotos         +Q 495 Yksityinen kulutus     +C 256 
Poistot                    -D -74 Julkinen kulutus       +G  98 
                                  Yksityinen säästäminen +S  44 
                                  Julkinen säästäminen   +Z  24 
Kansantulo                 =Y 422 Kansantulo             =Y 422 


3. Pääomanmuodostus ja sen rahoitus 
Bruttopääomanmuodostus     +I 150 Yksityinen säästäminen +S  44 
                                  Julkinen säästäminen   +Z  24 
                                  Poistot                +D  74 
                                - Tav ja palv tase       -F  +8 
Bruttopääomanmuodostus     =I 150 Bruttopääomanmuodostus =I 150 


4. Kotitalouksien menot ja tulot 
Yksityinen kulutus         +C 256 Kansantulo             +Y 422 
Verot                      +T 158 
- Tulonsiirrot             -R -36 
Yksityinen sääsätäminen    +S  44 
Kansantulo                 =Y 422 Kansantulo             =Y 422 


5. Julkisen talouden menot ja tulot 
Julkinen kulutus           +G  98 Verot                  +T 158 
Tulonsiirrot               +R  36 
Julkinen säästäminen       +Z  24 
Verot                      =T 158 Verot                  =T 158 


6. Ulkomaantalous 
Vienti                     +X 117 Tuonti                 +M 125 
                                  Tav ja palv tase       +F  -8 
Vienti                     =X 117 Vienti                 =X 117

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi

AJKCB mallin sisältämä talousteoria
Q	Kysyntä määrää tarjonnan.
C	Kulutuskysyntä määräytyy pitkälle aikavälille taaksepäin jakautuneen käytettävissä olevan tulon perusteella.
I,K	Pääomanmuodostus ja pääomapanos määräytyvät tuotannon ja kiihdytinteorian sekä luotonannon perusteella.
T,Y,D	Käytettävissä oleva tulo saadaan vähentämällä bruttokansan- tuotoksesta poistot ja veroasteen perusteella määräytyvät verot sekä lisäämällä tulonsiirrot.
M	Tuonti määräytyy kansantalouden ostovoiman perusteella.
EK	Työvoiman tarjonta riippuu pitkälle aikavälille taaksepäin jakautuneen työikäisen väestön määrän perusteella.
EM,U	Työvoiman kysyntä ja työttömyys määräytyvät tuotannon, pääomakannan ja työvoiman tarjonnan perusteella.
W%	Palkkatason nousuun vaikuttavat työmarkkinatilanne, hintojen nousu ja tupoprosentti.
P%	Hintojen nousu riippuu palkkojen noususta, tuontihintojen noususta ja tuottavuuden noususta.

Käyttäytymisyhtälöt: C, I, M, EK, W%-N%
Tasapainoehdot: Q, U
Määritelmät: Y, D, QF, L%
Tekniset suhteet: K, EM
Institutionaalinen suhde: T

Tavoitemuuttujia: Q (QF), U, P, X-M
Talouspolitiikan instrumentteja: G, TR, R, CR, N%

Suomen kansantalouden ekonometriset mallit
KESSU4	keskipitkän ajan suunnittelumalli (Mannermaa). Koko 940 yhtälöä, joista 190 käyttäytymisyhtälöä; 340 eksogeenista muuttujaa. 'Virallinen malli', jota ylläpitää valtiovarainministeriön alaisena toimiva Taloudellinen suunnittelukeskus. Mallilla suoritetaan mm valtion tulo- ja menoarvioon liittyvän talou- dellisen katsauksen laskelmat. Malli sisältää yksinkertaistetun panos-tuotos analyysin.
BOF4	Suomen pankin neljännesvuosimalli (Willman). Koko 272 yhtälöä, joista 100 käyttäytymisyhtälöä; lisäksi 80 eksogeenista muuttujaa. Mallin aikaisempaa versiota BOF1 on käytetty LINK projektin maailmantalouden ennusteissa.
ETLA	Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vuosimalli (Vartia). Koko 100 yhtälöä, joista 13 käyttäytymisyhtälöä; 53 eksogeenista muuttujaa. Mallilla tehdään raaka ennuste, jota korjataan asiantuntija-arvioilla. Arviot täsmätään lopuksi mallilla, niin että mm kansantalouden tilinpidon määritelmät toteutuvat.
AJKA	(Korpela). Koko 48 yhtälöä, joista 16 käyttäytymisyhtälöä; 30 eksogeenista muuttujaa. Ainoa malli, jolla laadittuja ennusteita julkaistaan sellaisenaan. Malli rakentuu tiukasti Suomen virallisen kansantalouden tilinpidon pohjalle. Edellisessä ja tässä luvussa tarkasteltava AJKCT malli on AJKA mallin ydin.
TANELI	talouspolitiikan neljännesvuosimalli (Leponiemi). Koko 59 yhtälöä, joista 34 käyttäytymisyhtälöä; 45 eksogeenista muuttujaa. Mallista on julkaistu hyviä raportteja. Sitä on käytetty talouspolitiikan optimointitehtävien ratkaisuun.

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi

Yhteenveto

Taloudellisen mallin tärkeimpiä yhtälöitä ovat tasapainoehdot ja käyttäytymisyhtälöt. Lisäksi tarvitaan määritelmiä, teknisiä ja institutionaalisia suhteita. Muuttujat ovat joko endogeenisia eli saavat arvonsa mallista tai eksogeenisia, joille arvot on annettava erikseen.
Mallin avulla pyritään ymmärtämään talousprosessia, ennakoimaan tulevaa kehitystä ja selvittämään talouspolitiikan vaihtoehtoja.
Mallin ratkaisu on tasapainotila, jossa endogeeniset muuttujat saavat arvonsa eksogeenisten ja parametrien arvoista. Talouspolitiikan harjoittaja on kiinnostunut tasapainotilan muutoksista, joihin muutokset talouspolitiikan instrumenteissa johtavat.
Kansantalouden tilinpito on kokonaistaloudellisen mallin rakenteellinen lähtökohta.
Mallin spesifiointi aloitetaan rakennemääritelmistä. Prosessi etenee järjestyksessä: (1) yleinen funktiomuoto ja rajoitukset, (2) parametrimuoto ja teorioiden valinta, (3) mallin estimointi havaintoaineistosta.

Sisällysluettelo

5     Mosaiikista kokonaiskuvaksi 1 
5.1   Mikä on taloudellinen malli? 1 
5.1.1 Mallin rakenne 1 
5.1.2 Mallin luonne 1 
5.2   Simultaanisuus ja tasapaino 2 
5.2.1 Endogeeniset muuttujat 2 
5.2.2 Ratkaisuarvot 2 
5.2.3 Komparatiivinen statiikka ja dynamiikka 2 
5.3   Mallin rakenteellinen lähtökohta 3 
5.3.1 Kansantalouden tilinpito 3 
5.3.2 Huoltotaseidentiteetti 3 
5.4   Makromallin rakentamisen vaiheet 3 
5.4.1 Mallin idea 3 
5.4.2 Yleinen funktiomuoto ja rajoitukset 4 
5.4.3 Mallin parametrimuoto 4 
5.4.4 Muuttujien operationaaliset vastineet 5 
5.5   Makromallin kertoimien laskeminen 6 
5.5.0 REGAJK ohjelman käynnistys 6 
5.5.1 Muuttujien poimiminen tietokannasta 6 
5.5.2 Mitä muunnoksia voidaan tehdä? 6 
5.5.3 REGAJK keskustelu 6 
5.6   Valmis malli 7 
5.6.1 AJKCT malli 7 
5.6.2 Mallin laajempi versio AJKCB 7 
      Yhteenveto 12 
      Sisällysluettelo 13

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi

Keskustelukysymyksiä

Mitä kaikkea kokonaistaloudellinen malli sisältää?
Mitkä ovat mallin rakenteen kannalta tärkeimmät vastakkainasettelut?
Milloin malli/ kansantalous on tasapainossa?
Mistä lähtökohdasta mallia ryhdytään rakentamaan?
Mitä ovat komparatiivinen statiikka ja dynamiikka?
Voiko mallin yleinen funktiomuoto sisältää talousteoriaa?
Teoreettiset muuttujat ja niiden operationaaliset vastineet
Mitä malleja on Suomen kansantaloudesta?
Mitä muunnoksia voidaan REGAJK tietokoneohjelmalla tehdä?
Mitä talousteoriaa AJKCB malli sisältää?

5 Mosaiikista kokonaiskuvaksi o H05 Harjoitustehtävät
Suomen kansantalous o Kansantalouden kurssit o AJK kotisivu

Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu

Asko Korpela 971014 (960929) - Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)

[ccc]