H06.2.2
Mielenkiintoista on huomata, että viivästetyn kestokulutuksen ja nykyisen kestokulutuksen välillä on negatiivinen riippuvuus. Tämän arvioin johtuvan siitä, että laman aikana aiemmin ostettuja kertakulutushyödykkeitä kulutettiin pidemmän aikaa, kuin ennen lamaa oltiin kulutettu.
H06.2.2
Suurin kestokulutushyödykkeiden kulutukseen vaikuttava tekijä oli työttömyys kertoimella 0.87.
AJK: Miten niin?
Senkö perrusteella, että kerroin on numeroarvoltaan suurin? - Ei riitä. Laskettu arvo rakentuu palasista: kerroin kertaa muuttujanarvo. Näiden osuudet lasketussa arvossa voisivat ehkä oikeuttaa sanomaan: 'suurin vaikuttava tekijä...'
Lyhyen tähtäyksen kulutusfunktio ennen lamaa olisi:
{ SUOHAR06.REG (62-89) 3 CNSF CNST CNS1 YDPF } 97-03-21 18:53
CNSF = 6.2 + 0.51 * CNS1 + 0.41 * YDPF
Tämä EI ole lyhyen tähtäyksen kulutusfunktio. Tästä kyllä saadaan sellainen (jokaiselle vuodelle omansa)
{ F 4053 (2,25) t, R² 0.9967, DW 0.77, SD 2.3, Ro 0.63 (3/21/97) } ;
Rajakulutusaste MPC=dCDUF/dYDPF=0,41 (ennen lamaa)
Yhden mrd mk:n tulojen lisäys aiheuttaa lyhyellä tähtäyksellä kaikkiaan 0,41 mrd:n kertakulutushyödykkeiden lisäyksen kulutuksessa.
H06.3.1.1
Lyhyen tähtäyksen kulutusfunktio CNSF = (13.3 + 0.3070*CNS1 + 0.1122*DETF) + 0.4571*YDPF Lyhyen tähtäyksen rajakulutusalttius on derivaatta tulojen suhteen eli 0.4571.
Lasketaan tulojousto (vuosi 1990) peruskaavalla E = (b/a+bx)x. Nyt a = 13.3, nimittäjä = 238.4 ja x = 270.9 mrd mk), jolloin saadaan E = (0.4571/238.4)*270.9 = 0.52
Johtopäätös: Yhden (mrd) markan tulojen muutos aiheuttaa samana vuonna 0.52 (mrd) markan muutoksen kertakulutustavaroiden kulutuksessa.
AJK Tämä on virheellinen. Jousto on suhteellisten muutosten suhde, siis esim prosentti...
Kertakulutushyödykkeiden pitkän tähtäyksen kulutusfunktio ennen lamaa:
{ SUOHAR06.REG (62-89) 2 CNSF CNST CNS1 YDPF DETF } 97-04-07 16:07
CNSF = 13.3 + 0.31 * CNS1 + 0.46 * YDPF + 0.11 * DETF
{ F 8529 (3,24) t, R² 0.9989, DW 1.59, SD 1.3, Ro 0.17 (7.4.1997) } ;
MPC=dCDUF/dYDPF=0,46 (Lyhyt - ei pitkä tähtäin)
Yhden mrd mk:n tulojen lisäys aiheuttaa pitkällä tähtäyksellä kaikkiaan 0,46 mrd:n kertakulutushyödykkeiden lisäyksen kulutuksessa.
Jousto E=0,46/213,7*218.5=0,47 VIRHE (Tämä on lyhyt tähtäin)
Tulojousto: E=((0,13/(1-0,3))/34,6)*268=1,4 Kun tulot nousevat 1%, kulutus kasvaa pitkällä tähtäimellä 1,4%. Taas nousi kulutus enemmän kuin tulot sallisivat?
Kun tulot nousevat 1%, kulutus kasvaa pitkällä tähtäimellä 2,1%. Voivatko joustot todella toimia näin kestokulutustavaroiden kohdalla, vai onko tässä joku erhe?
AJK HUOM: virhe- ajatuksen oikosulku. Kyllä tulojen nousu prosentilla sallii kestokulutushyödykkeiden ostojen kasvun yli prosentilla; niiden osuus kokonaiskulutuksesta on pieni, luokkaa 15 prosenttia. Jon tuloni (ja kokonaiskulutus) ovat 10 000 mk, kestokulutushyödykkeiden kulutus on 1500 mk Kun tulot nousevat prosentin se on 100 mk. Kun kestokulutushyödykkeiden kulutus (=ostot) kasvavat 2 %, se on 30 mk. Eikö vain voi?
H06.4 = 3. tehtävissä olisi voinut tehdä jokaiselle osa-alueelle oman ruudun, niin se olisi selkeyttänyt. Siis myös ennen "lamaa/lama mukana"-kohdasta. Nämä isommat ruudut ovat kivempia.
AJK: Jospa merkintä tässä auttaisi muistamaan seuraavan kerran. - Jaa, mitäpä tuosta säästelee: toteutetaan heti.
AJK: ihmettelen vähän:
Miten suoritatte monet laskutoimitukset, aika suuri vaiva. Onko siihen jotakin jippoa?
Hyvä korostaa: jousto vuonna 1990, jousto vuonna 1995
"En löytänyt tai osannut muodostaa pitkän tähtäyksen kulutusfunktioita, joten en voinut arvioida sen tulojoustoa."
Nokkela yritys tehdä lyhyen tähtäyksen laskelmat 10 vuoden estimointiperiodilla ja pitkän tähtäyksen laskelmat 25 vuoden estimointiperiodilla on toimialalla ennen näkemätön innovaatio. Näin oli ennen 970319ke, nyt on varmaan toisin. Eli kysymys on viivästetyn selitettävän eli kulutuksen käsittelystä:
Lyhyt tähtäys: viivästetty termi
liitetään vakioon
Pitkä tähtäys: viivästetty
termi liitetään selitettävään
Tilastollisin tunnusluvuin (Selvitä tässä tunnuslukujen
R2, t-arvot, DW, F ja SD tulkinta)
Kommentit
tunnuslukujen perusteella
Sanallisesti kommentoiden (Vertaile kertakulutusta ja kestokulutusta)
Kulutuksen
luonne, erilainen aikasidonnaisuus jne
Kertakulutushyödykkeet riippuvat myös positiivisesti reaalitalletuksista. (1%:n talletuksien kasvu nostaa kulutusta 0.11%:a) Kestokulutushyödykkeet riippuvat taas työttömyydestä negatiivisesti. (1%:n työttömyyden kasvu vähentää kulutusta 0.7%:lla)
Nämä olisivat joustotulkintoja alkuperäisistä parametreista. Näin ei ole: vaikka laatusarakkeessa on (osamäärä) tai (prosenttia) kertoimet eivät ole sellaisenaan joustoja, vaan oikea tulkinta on:
PT ennen lamaa: { SUOHAR06.REG (62-90) 2 CNSF CNST CNS1 YDPF DETF }
97-03-20 19:37 = {
PT lama mukana: { SUOHAR06.REG (62-95) 2 CNSF CNST CNS1 YDPF DETF } 97-03-23
18:58 = {
LT ennen lamaa: { SUOHAR06.REG (84-88) 2 CNSF CNST CNS1 YDPF DETF } 97-03-23
19:22 = {
LT lama mukana: { SUOHAR06.REG (91-95) 2 CNSF CNST CNS1 YDPF DETF } 97-03-23
19:22 = {
HUOM! Näin ei synny lyhyt/pitkä tähtäin, vaan estimointi tapahtuu aina vähintään 15 vuoden periodilla; tilastollisten näkökohtien mukainen minimipituus. Lyhyt/pitkä syntyy riippuen siitä liitetäänkö viivästetty selitettävä (tässä CNS1) vakiotermiin vai selitettävään (ks. yläpuolella Nokkela yritys) ja linkit tekstiin
suokan06.htm Heti sivun alussa
on sekä kohdassa Pikahaku että
tekstin alakohta 2 Kulutus ja tulovirran pituus
Kiteytys itse tehtäväsivulla, kohdassa Matematiikka
CNSF=13,3+0,3070*CNS1+0,4571*YDPF+0,1122*DETF
CDUF= -9,8+0,1686*CDU1+ 0,1482 * YDPF - 0,7038 * UNMR
Kiellän käyttämästä näin moninumeroisia lukuja ajksioomien.
nojalla. Ks 3.1.1 Yhden numeron tiede
H06.3.1.1 = Kertakulutushyödykkeet (ennen lamaa)
Lyhyt tähtäin: C= 14 + 0.31C1 + 0.46Y + 0.11D
Tulojousto (0.46/C)*0.46Y = 1.64
AJK: ei ihan näin vaan:
1. Johdetaan lyhyen tähtäyksen funktio yhdistämällä C1 termi vakioon
C = (14 + 0.31C1) + 0.46Y + 0.11D (jokaiselle vuodelle oma vakio)
2. Tästä LT jousto
E = 0.46 Y/C = ... jokaiselle vuodelle oma (Y ja C vaihtelevat)
H06.3.2.1 = Kertakulutushyödykkeet (ennen lamaa)
Pitkä tähtäin:
C= 14 + 0.31*0.97C1 + 0.46Y + 0.11D
C= 20 + 0.66Y + 0.16D
Tulojousto (0.66/C)*0.66Y = 3.38
AJK: ei ihan näin vaan:
Tulojousto 0.66 Y /C = ...
H06.3.1 = Ennen lamaa: vuosi 1986-1989 CNSF = -9.8394 + 0.1686 CNS1 + 0.1482 YDPF - 0.7038 DETF = (-9.8394 + 0.1686 CNS1) + 0.1482 YDPF - 0.7038 DETF MPC = dCNSF/dYDPF= 0.1482 E = 0.1482*255.6/225.9 = 0.168 Lama mukana: vuosi 1990-1994
Siis ei näin, kuten tuloksistakin näkyy: ihan hulluja
==> CDUF = -17,9 + 0,25*YDPF - 1,08*UNMR
MPCl = dCDUF/dYDPF = 0,25
Tulkinta: Yhden mrd mk:n tulojen lisäys aiheuttaa pitkällä tähtäyksellä kaikkiaan 0,25 mrd mk:n kestokulutushyödykkeiden kulutuksessa.
JOUSTO: E = 0,25 * 18,2/21,1 = 0,21
Tulkinta: Yhden prosentin työttömyyden kasvu vähentää kestokulutushyödykkeiden kulutusta 0,21 mrd mk.???
Olisiko vain kömmähdys?
Joka tapauksessa: Työttömyyden suhteen ei kannata joustoa käyttää vaikutuksen ilmaisemiseen, vaan:
TULKINTA:
Yhden prosenttiyksikön (= n 20000 henkilöä) nousu työttömyydessä johtaa pitkällä tähtäyksellä vähän yli miljardin markan (1.08 mrd 90 mk) supistumiseen kestokulutushyödykkeiden kulutuksessa .
2.2 Sanallisesti kommentoiden (Vertaile kertakulutusta ja kestokulutusta)
H06.2.2 = Kertakulutushyödykkeiden kulutusta ennustava malli on tilastollisesti parempi kuin kestokulutushyödykkeiden kulutusta ennustava malli. Siinä kaikkien kertoimien t-arvot ovat suurempia kuin kaksi, kestokulutusmallissa t-arvot ovat pienempiä ja viivästetty kestokulutus ei kuuluisi t-arvonsa puolesta koko malliin. Myös selitysaste on kertakulutusmallissa suurempi. Autokorrelaatio jää molemmissa malleissa alle 1,65, mutta on kertakulutusmallissa suurempi
AJK: ei oikeastaan voida verrata kahta eri muuttujaa selittäviä malleja keskenään
Kommentoin yhtälöitä ennen lamaa (1962-90):
n Kertakulutuksen mallilla on hieman parempi selitysaste (R^2=0.9991) kuin kestokulutuksen mallilla (R^2=0.9746). Molempien mallien selitysaste on kuitenkin todella hyvä, lähellä ykköstä.
Jos selitettävät ovat eri muuttujia, ei selitysasteita sovi verrata keskenään; kestokulutusmalli voi olla kestokulutusmalliksi vain keskinkertainen korkeasta selitysasteestaan huolimatta, kun taas kestokulutusmalli voi olla kestokulutusmalliksi aivan erinomainen.
Keskenään voi verrata näiden kulutuskategorioiden erilaista luonnetta: kertakulutus on jatkuvaa, kestokulutushyödykkeiden hankintoja voidaan viivästää tai varhentaa (varsinainen kulutus voi olla hyvinkin tasaista). Voidaan myös verrata erilaisia joustoja, erilaista tuloriippuvuutta ym.
Estimoiduissa malleissa kaikkien selitysaste on vähintään 0.94. Näin ollen kyseiset mallit selittävät ainakin 94%:a selitettävänä olevan muuttujan kulutuksesta, joka on varsin paljon. (mikä on varsin paljon, mikä varsin vähän?) Tieteellisissä yhteyksissä on tällaista kielenkäyttöä varottava!
Eivät selitä 94% kulutuksesta vaan kulutuksen vaihtelusta (varianssista) eli selitysaste muodostetaan toisen asteen termeistä: selitetyn neliösumman suhde koko neliösummaan.
H06.4 = 3. tehtävässä oli liikaa toistoa.
H06.4 = Joustoissa olisi riittänyt vähempi perusteellisuus!
Palautteesta kiitokset. Se helpottaa ja auttaa sekä sivujen että tehtävien tekemistä!
Asko Korpela 971126 (970318) o Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)
[ccc]