11 Ennuste ja sen vaihtoehdot

1 Malli ennusteen perustana
o 11.1.1 Makromallin kolme tasoa
o 11.1.2 Mallin heikot ja vahvat puolet
o 11.1.3 Malli on karkea kuva
2 Eksogeeniset muuttujat
o 11.2.1 Eksogeenisten muuttujien luonne
o 11.2.2 Ennusteen ehdollisuus
3 Ennuste ja sen vaihtoehdot
o 11.3.1 Perusennuste
o 11.3.2 Vaihtoehtoinen ennuste
4 Ennusteiden osuvuus
   Harjoitustehtävä

Malli tarjoaa kiinteän kehikon kokonaistaloudellisen ennusteen laatimiselle. Mallin kansantalouden tilinpidosta peräisin olevat määritelmät ja tasapainoehdot takaavat, että ennuste on sisäisesti ristiriidaton eli että kaikki rakenteelliset kokonaisuudet todella ovat osiensa summia.

Jaakko Okker AJKA mallista o AJKA sivulle

Olemme nyt tutustuneet hyödykemarkkinoiden ja työvoimamarkkinoiden komponentteihin ja tärkeimpiin niiden riippuvuuksia koskeviin teorioihin.

• Tässä luvussa palaamme koko kansantalouden tasolle ja jatkamme siitä, mihin luvussa 5 jäimme saatuamme valmiiksi AJKCB mallin. Tästä eteenpäin työvälineenämme on noin kolme kertaa AJKCB mallia laajempi AJKA malli.
• Tai oikeastaan AJKA malli ei ole hiukkaakaan laajempi, mutta kolme kertaa yksityiskohtaisempi kuin AJKCB malli.
• Molemmat kuvaavat samaa Suomen kansantaloutta. Kummastakaan ei ole jätetty mitään pois, vaan koko bruttokansantuotos, hyödykemarkkinoiden kokonaiskysyntä ja kokonaistarjonta samoin kuin työvoiman tarjonta ja kysyntä ovat molemmissa mukana kokonaan.

AJKA mallin yhtälöt on esitetty AJKA mallia esittelevässä tiedostossa. Makromalli on vielä paperikonettakin elävämpi organismi ja sen kertoimet muuttuvat aina kun uutta havaintoaineistoa ilmestyy.

• Sen vuoksi viimeisin saatavissa oleva tietokoneohjelma sisältää uusimman mallin rakenteen ja viimeisimmät kertoimet.
• Mallin rakenne ja yhtälöiden lukumäärä ovat kuitenkin koko sen olemassaolon ajan vuodesta 1974 saakka pysyneet suunnilleen samoina.
• AJKA mallissa on noin 50 yhtälöä ja kaikkiaan noin 80 muuttujaa, siis noin 30 eksogeenista muuttujaa, koska endogeenisia muuttujia on täsmälleen yhtä monta kuin on yhtälöitä.

Mallin 50 yhtälöstä vajaat 15 on käyttäytymisyhtälöitä. Niistä kukin riippuu noin kolmesta parametrista, joten kaikkiaan mallin parametreja on noin 50. Nämä parametrit sisältävät kaiken kansantalouden sisäisiä riippuvuuksia koskevan teorian. Niiden varassa myös mallilla kansantaloudesta tehtävät ennusteet ja talouspoliittiset vaihtoehtolaskelmat seisovat tai kaatuvat.

AJKA mallin ja AJKCB mallin erot

11.1 Malli ennusteen perustana

Mallin laajuuden todettiin tarkoittavan sen yksityiskohtaisuutta eli sitä kuinka moneen palaseen sama kokonaisuus on jaettu.

11.1.1 Makromallin kolme tasoa

Teknisesti riittävä

Ennen muuta tietokoneohjelmoinnin kannalta jo mallin suppein mahdollinen versio tuo esiin kaikki oleelliset piirteet. Luvun 5 alussa sekä lohkokaaviomuodossa että yhtälöinä esitetty

• kuuden muuttujan malli on ohjelmoinnin kannalta saman arvoinen kuin 80 muuttujaa käsittävä AJKA malli.
• Teknisen käsittelyn kannalta on oleellista jako endogeenisiin ja eksogeenisiin muuttujiin. Tämä jako on tietenkin oleellista myös talousteorian kannalta, mutta
• kansantalouden jakaminen kuuteen palaseen ei ole vielä riittävä perusta mielekkäille talouden toimintaa koskeville kysymyksenasetteluille.

Käsitteellisesti riittävä

Luvun 5 lopussa esitetty noin 20 yhtälön laajuinen AJKCB malli sisältää sen sijaan jo kokonaisen makrotalousfilosofian.

• Siinä on keskeistä hyödykemarkkinoiden ja tuotannontekijämarkkinoiden jakautuminen toiminnallisesti mielekkäisiin komponentteihin ja markkinoiden tasapainottuminen kysynnän ja tarjonnan yhteisvaikutuksesta.
• Myös keskeiset talouspolitiikan kädensijat, kuten verotus ja julkinen kulutus sekä tulopolitiikan parametri ovat olemassa. Ne ovat ikäänkuin veistetty esille siitä materiaalimöykystä, jonka kansantalouden kokonaisuus muodostaa.
• AJKCB mallin avulla on mahdollista saada hyvä kokonaiskäsitys kansantalouden toiminnasta,
• mutta senkään perusteella ei voida lähteä tekemään tosimielessä ennusteita tai neuvomaan talouspolitiikan päätöksentekijöitä.

Talouspoliittisesti riittävä

Vasta AJKA mallin kokoinen kuva kansantaloudesta on niin yksityiskohtainen, että sen perusteella voidaan

• vakavissaan pyrkiä ennakoimaan tulevaa kehitystä tai täysin rinnoin osallistua talouspoliittiseen keskusteluun.
• Silloinkin on muistettava, että malli on todella karkea yksinkertaistus elävästä elämästä. Kannattaa pitää mielessä alussa esitetty laskelma siitä kuinka monta todellista ruohonjuuritason päätöstä on niputettu esim yhteen ainoaan yksityistä kulutusta koskevaan vuosihavaintoon.
• Tältä kannalta katsoen ei edes seuraava kertaluokka eli yhtälöiden ja muuttujien lukumäärän kymmenkertaistaminen vie sitä kovin suuresti lähemmäs arkipäivän käytäntöä, vaan päinvastoin
• takaa sen, ettei kukaan enää pysty hahmottamaan mallin ja elämän välisiä vastaavuuksia kokonaisvaltaisesti. Tässä suhteessa AJKCB malli muodostaa jo äärirajan. Se voidaan kirjoittaa yhdelle paperiarkille ja se mahtuu juuri ja juuri yhdellä kertaa tietokoneen ruutuun ja siis voidaan kirjaimellisesti hahmottaa kokonaan yhdellä kertaa.

Toisaalta kymmenen kertaa yksityiskohtaisempi malli ei suinkaan takaa kymmenen kertaa tarkemmin osuvia ennusteita tai kymmenen kertaa parempaa talouspolitiikkaa, vaikka sen laatiminen ja ylläpito saattaa merkitä hyvinkin kymmenen kertaa suurempaa työmäärää ja kymmenen kertaa suurempia ylläpitokustannuksia. Toisaalta teorian ja mallin olemukseen kuuluu yksinkertaistus, suorastaan karrikointi. Ei kaikkea, mutta oleellinen pyritään saamaan esille vähin piirroin.

Tässä mielessä AJKA mallin suuruinen mosaiikkikuva Suomen kansantaloudesta on eräs mahdollisuus. Sillä voidaan sekä laatia

• mielekkään tuntuisia ennusteita että
• suorittaa järkevän tuntuisia talouspoliittisia vaihtoehtolaskelmia ja siten
• kouluttaa käyttäjänsä ajatusta myös todelliseen päätöksentekotilanteeseen.

11.1.2 Mallin heikot ja vahvat puolet

Ekonometrisen mallin vahvoja puolia ennustevälineenä ovat sen

• sisäinen ristiriidattomuus ja yksiselitteisyys sekä helppokäyttöisyys. Tietyillä alkuolettamuksilla se antaa yhden ja määrätyn ennusteen, joka seuraa loogisesti ja täysin mekaanisesti mallin rakenteen ja sen parametrien siivilöimänä eksogeenisista muuttujista. Jos niitä muutetaan, muuttuu myös ennuste.
• Sen vuoksi ennusteen tekeminen onkin teknisessä mielessä pelkästään erilaisten eksogeenisten muuttujien mahdollisten arvojen etsiskelyä ja kokeilua.
• Mutta hyvän ennusteen tekeminen ei olekaan kiinni tekniikasta vaan asiantuntemuksesta erilaisten vaihtoehtojen punnitsemisessa.

Ekonometrisen mallin heikkous taas on sen tunnottomuus 'erityisten asianhaarojen' suhteen.

• Pitkästä tasaisesta kehityksestä ei voida mallin avulla saada aikaan kertaluontoista hyppäystä ylös- eikä alaspäin.
• Mutta jos tällainen kertaluontoinen sysäys tapahtuu jossakin eksogeenisessa tekijässä, saattaa malli olla hyvinkin pätevä väline shokin seurausten selvittämisessä.
• Saadaan tietoa siitä millaisella dynamiikalla ja kuinka kauas alkuperäisen shokin seuraukset etenevät. Tästä on hyvänä esimerkkinä vuoden 1973 öljykriisi.

Kuusikymmenluvulla kehitetyt mallit kokivat öljykriisissä haaksirikon.

• Ne eivät pystyneet sitä ennakoimaan.
• Mikään taloudellisissa indikaattoreissa ennen vuotta 1973 tapahtunut kehitys ei antanut aihetta odottaa öljykriisiä.

Mutta toisaalta

• öljykriisin seurausten selvittämisessä ekonometriset mallit olivat erittäin hyödyllinen apuväline.

11.1.3 Malli on todellisuuden karkea kuva

Malli on kuva menneisyyden keskimääräisestä kehityksestä. Sen vuoksi myös mallilla tehty ennuste perustuu menneisyyden keskimääräiseen kehitykseen. Tällä seikalla on merkitystä myös mallin perustana olevaa havaintoaineistoa rajattaessa.

• Jos halutaan tilastolliset kriteerit hyvin täyttävä malli, on otettava havainnot mahdollisimman pitkältä aikajaksolta.
• Mutta vanhat havainnot saattavat edustaa taloudelliselta kannalta aivan toisenlaista aikakautta kuin on ennusteen laatimishetkellä.
• Sen vuoksi 'historian painolasti' saattaa aiheuttaa harhaisen ennusteen.
• Toisaalta taas ei ole mitään pätevää syytä odottaa, että sadan vuoden takaisesta havaintoaineistosta saataisiin esim. jotenkin ratkaisevasti erilainen rajakulutusalttius kuin saadaan viimeisten kahdenkymmenen vuoden aineistosta.

Ennusteen tekeminen ekonometrisella mallilla on siinä suhteessa samanlaista puuhaa kuin pajatson pelaaminen, että jotain on iskettävä sisään, jotta jotain tulisi ulos. Mallilla ennustettaessa markkoja ovat eksogeenisten muuttujien arvot. Niitä heitellään malliin ja malli sylkäisee ulos endogeenisten muuttujien arvoja. Erona pajatson pelaamiseen on siis, että mallista tulee aina jotakin ulos, jos sinne jotakin heitetään sisään. Pajatsostahan ei joka lyönnillä tule ulos.

11.1.4 Kaikki riippuu kaikesta

Ekonometrinen kokonaistaloudellinen malli on eräänlainen 'kaikki riippuu kaikesta' järjestelmä.

• Kaikki endogeeniset muuttujat saattavat määräytyä täysin simultaanisesti eli samanaikaisesti. Niin on elävässä elämässäkin asia: yksityisen kulutuksen suuruus riippuu tulojen suuruudesta.
• Mutta toisaalta tulonmuodostus riippuu tuotannosta, joka varsin nopeasti sopeutuu kokonaiskysynnän suuruiseksi. Ja kokonaisykysynnän suurin komponentti on juuri yksityinen kulutus. Ja kun vielä työllisyyskin riippuu tuotannosta, joka riippuu kulutuksesta, joka ...

11.2 Eksogeeniset muuttujat

Malli on siis loputon riippuvuuksien ketju. Mutta siihen on jätetty myös 'irtopäitä'.

11.2.1 Eksogeenisten muuttujien luonne

• Sellaisia ovat kaikki eksogeeniset muuttujat. Ne eivät saa arvojaan mallista, vaan sen ulkopuolelta.
• Vaikka eksogeeniset muuttujat saavat arvonsa mallin ulkopuolelta, ne eivät ole missään nimessä vähemmän tärkeitä kuin endogeeniset muuttujat.
• Vaikka malli ei vaikuta lainkaan eksogeenisiin muuttujiin, niin eksogeeniset muuttujat vaikuttavat endogeenisiin.
• Malli ikäänkuin lepää eksogeenisten muuttujien varassa.
• Jos yhtäkin niistä vähänkin sysätään, joka ainoan endogeenisen muuttujan arvo muuttuu, mikäli endogeeniset todella määräytyvät simultaanisesti.

11.2.2 Ennusteen ehdollisuus

Tällä tavoin mallilla tehtävä ennuste on ehdollinen .

• Sen kaikille eksogeenisille muuttujille on ensin annettava jotkut arvot. Niistä sitten riippuu, mitkä arvot tulevat mallin sisäisten riippuvuuksien verkon kautta endogeenisille muuttujille.
• Jokainen eksogeeninen muuttuja on kuin naru, josta nykäisemällä mallipallo joko pullistuu tai supistuu.
• Siis eksogeenisten muuttujien arvojen valinta ratkaisee koko ennusteen. Niiden viisas valinta onkin koko ennustamistaiteen ydin.

Juuri näin on tehtävä. Tässä on siinä mielessä paradoksi, että ennusteen tekijä ennustaa lopulta vain eksogeenisten muuttujien arvoja. Endogeenisten muuttujien arvot antaa malli laskien ne yhtälöiden avulla täysin mekaanisesti. Ennusteen mallilla laatiminen on siis sellaisten eksogeenisten muuttujien arvojen etsiskelyä, jotka antavat uskottavan tuntuiset arvot endogeenisille muuttujille.

Monet eksogeeniset muuttujat ovat luonteeltaan talouspolitiikan instrumentteja.

• Tällaisia ovat esim veroasteet, julkiset menot, tulon-siirrot, tuponeuvotteluissa sovittu palkankorotusprosentti jne. Ne ovat eksogeenisia juuri sen takia että ne ovat talouspolitiikan välineitä.
• Niitä koskevat päätökset tehtään keskitetysti tiettyjä tarkoitusperiä ajaen eivätkä ne saa arvojaan 'näkymättömän käden' kautta monien pienten päätöksentekijäin toimesta.

11.3 Ennuste ja sen vaihtoehdot

Seuraavaksi käymme läpi ennusteen laatimisen vaiheet siten kuin ne joudutaan mallilla ennustettaessa käymään. Laadimme ennusteen kahdelle vuodelle. Ennustetulostukseen tulee aina viimeisen havaintovuoden tiedot sekä kulumassa oleva ja seuraava vuosi. Tässä ennuste on tehty vuosille 1990 ja 1991.

11.3.1 Perusennuste

AJKA mallilla ennusteita on laadittu syksystä 1976 lähtien kaksi kertaa vuodessa, aina kun kansantalouden tilinpidosta valmistuu uutta tietoa. Näin tapahtuu helmikuussa, jolloin saadaan juuri päättyneen vuoden ennakkotiedot useimmista keskeisistä tilinpidon muuttujista. Lopulliset tiedot valmistuvat elokuussa. Syksyn ennuste laaditaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun valtion tulo- ja menoarvio eli budjetti julkistetaan eli annetaan eduskunnalle. Tämä tapahtuu syyskuun puolivälissä.

Budjettiin sisältyy valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, jossa puolestaan on esitetty valtiovarainministeriön ennuste seuraavalle vuodelle. AJKA mallilla laaditaan ikäänkuin viralliselle vaihtoehtoinen ennuste, jossa pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle samoja olettamuksia kuin on käytetty valtiovarainministeriön ennusteessa.

Sitten arvioidaan itse. Talouspolitiikan instrumentin luonteisia on eksogeenisten joukossa vain kymmenkunta. Niiden merkitys ennusteen kannalta on todella strateginen. Loput eksogeeniset ovat vähämerkityksisiä mitattuna niiden suuruudella bruttokansantuotokseen verrattuna. Mutta ne ovat välttämättömiä tilinpitoteknisesti eli 'mallin umpeutumisen' kannalta. Niillekin on määrättävä ennusteperiodin arvot. Arvot voidaan saada esim trendiennusteista.

Trendiennustella

tarkoitetaan tässä arvoa, joka saadaan etenemällä tarpeellinen määrä aikayksiköitä, tässä vuosia, viimeisestä havaintoarvosta trendin suunnassa.

Annetaan selitysasteen ratkaista.

Tätä varten ennusteen tekijä tarvitsee EXTREND ohjelman, joka laskee 25 ja 10 viimeisen vuoden havainnoista sekä lineaariset että eksponenttitrendit ja niiden kunkin selitysasteet. Tällä ohjelmalla voidaan laskea mitä hyvänsä vastaavia trendejä, mutta vain ADB tyyppisistä tietokannoista.

• Ohjelma ottaa tiedon laskettavista muuttujista mistä hyvänsä .EXT loppuisesta tiedostosta.
• Ohjelma tulostaa laskelmat EXTREND.TMP tiedostoon.
• Tulostusta voidaan tarpeen mukaan muokata ja antaa sen jälkeen AJKA mallin käyttöön tiedoston ASSAJKA kautta.

.Eksogeeniset muuttujat

Seuraavassa on linkki AJKA ennusteen verkkoversion siihen kohtaan, jossa on esitetty syksyllä 1996 tehty AJKA ennuste sellaisena kuin se on julkaistu vuodesta 1976 lähtien kaksi kertaa vuodessa ilmestyneessä vihreässä AJKA ennuste vihkossa.

Ajka ennuste 1996 syksyllä (15 tärkeintä muuttujaa)

Seuraavassa on linkki AJKA mallin esittelysivulle kohtaan jossa esitetään täydellinen AJKA ennuste.

Ajka ennuste 1996 syksyllä (kaikki AJKA mallin muuttujat)

11.3.2 Vaihtoehtoinen ennuste

Ohjelman käyttäjä voi mielin määrin muuttaa perusennustetta ja vaihtaa saamansa vaihtoehdon perusennusteeksi. Poistuttaessa peusruudusta on mahdollisuus ottaa esiin perusennusteen mukaiset graafiset esitykset kaikista mallin muuttujista sekä tulostaa alkuperäisen tai tallettamansa uuden perusennusteen AJKAFOR.FIL tiedostoon ja sitä kautta paperille. Siinä vaiheessa ei ole mahdollisuutta ryhtyä muuttamaan ennustetta.

Millaisia vaihtoehtoisia ennusteita voitaisiin tehdä? Vaihtoehtoisten ennusteiden tekeminen käy todella käden käänteessä. Esimerkkinä voidaan tarkastella samaisessa syksyn 1990 AJKA ennusteessa esitettyjä vaihtoehtoja.

Vaihtoehtoiset ennusteet

11.4 Ennusteiden osuvuus

Ennusteiden osuvuus

Kokeile tietokoneohjelmaa!

FORAJKA ohjelmalla voit tutustua AJKA mallin käyttöön kokonaistaloudellisten ennusteiden laatimisessa. Ohjelma laatii aluksi perusennusteen, joka säilyy vaikka omassa ajossasi korvaisitkin sen uudella. Voit laatia omia vaihtoehtojasi eksogeenisia muuttujia muuttamalla.

Ennusteiden laatiminen Harjoitustehtävä

Alkuun o Makroteoria ja Suomen kansantalous o Kansantalouden kurssit o AJK kotisivu

Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu

Asko Korpela 971124 (970409) - Asko.Korpela@kolumbus.fi (palaute)

[ccc]